Hyrynsalmen vanha sahakylä

Hyrynjärven länsirannalla sijaitsevan sahakylän historia ulottuu vuoteen 1950, jolloin alueelta raivattiin metsä pois ja alettiin rakentaa harjakattoisia, peiterimoituksella vuorattuja yksikerroksisia taloja asunnoiksi nykyisen Hallantien toisella puolella, Heinijärven rannalla, sijainneen sahan työntekijöille ja heidän perheilleen. Sahan aloitettua toimintansa 1940-luvun lopulla (on mahdollista, että samalla paikalla on ollut pienimuotoista sahaustoimintaa jo ennen tuotakin) ja työväen kerääntyessä lähiseudulle oli uudelle, pysyvälle asuinalueelle suuri tarve. Asuintaloihin lukeutuu niin paritaloja kuin yhden perheen mökkejäkin. Mökit ja paritalot on mahdollisesti rakennettu tyyppipiirustusten pohjalta, mutta tästä eikä myöskään ne suunnitelleen arkkitehdin nimestä ole varmuutta. Sahakylän alueella on myös muutama suurempi puurakennus, joihin sisältyvät metsäkämpältä sekä konttorilta vaikuttavat rakennukset sekä kaksi kerrosta ja ullakon käsittävä muita huomattavasti suurempi rakennus, jota on todennäköisesti käytetty poikamiesten majoittamiseen.
Käytännössä kaikki rakennukset pysyivät käytössä vuoteen 1987 asti, jolloin Kuhmo Oy:n omistukseen siirtynyt saha lopetti toimintansa. Tämän jälkeen vakituisten asukkaiden määrä väheni huomattavasti ja suuri osa mökeistä ja paritaloista siirtyi kesäasunnoiksi. 1990-luvun lopulle tultaessa moni taloista oli jäänyt vaille käyttöä ja vajonnut rappiotilaan. 2000-luvun alussa joitakin taloja myytiin uudelle omistajalle ja ne kunnostettiin kesämökeiksi. Melko syrjäisestä sijainnista ja pitkälti autiosta naapurustosta johtuen tuokaan käyttö ei ole ottanut kunnolla tuulta alleen.
Saatuani tietää paikasta aiemmin syksyllä eräältä toiselta UE-harrastajalta päätin tehdä vierailun todella mielenkiintoiselta kuulostaneeseen paikkaan ollessani Kajaanissa käymässä jouluna 2015. Niinpä lähdin matkaan tapaninpäivänä 26.12.2015 ja saavuin sahakylän kohdalle hieman puolenpäivän jälkeen. Matkan aikana vallinnut lumisade oli ehtinyt laantua ja lähdin etenemään kävellen täysin auraamatta jäänyttä kylänraittia pitkin. Pian vastaan alkoi tulla erimallisia ja -värisiä asuintaloja. Minua yllätti positiivisesti talojen hyvä kunto, myöskään vandalismia ei ollut tapahtunut. Tien päähän saavuttuani kohtasin rakennuksista suurimman, vaaleankeltaisen poikamiestalon. Sen yläkertaan pääsi myös sisälle. Jälkiä niinkin tuoreesta asumisesta kuin vuodelta 2005 löytyi yhdestä huoneesta, sähköt eivät kuitenkaan enää toimineet. Lopuksi kuvasin vielä yhden paritalon huoneiston sisäpuolelta. Sitten, pimeän laskeuduttua ja lumisateen alettua uudestaan, olikin aika palata autolle syömään joulukinkun tähteitä ja muita eväitä. :)
Ensisilmäyksellä kylänraitin katkaisi jonkun laudoista kyhäämä aita. Etualalla näkyy jonkin eläimen jäljet. Yksiäkään ihmisen jälkiä ei näkynyt, joka tuntui hieman omituiselta.
Portin keskelle alhaalle oli tipahtanut vanha kyltti, joka luultavasti oli peräisin varsinaiselta saha-alueelta. Sen kulkeuduttua tänne kyläläiset eivät selvästikään olleet pitäneet siitä, sillä kyltistä oli irrotettu paloja ja sen oli annettu tippua alas.
Ensimmäinen vastaantullut rakennus oli tämä tien oikealla puolella sijainnut siniseksi maalattu suurehko, vahvasti metsäkämppää muistuttanut rakennus. Se saattoi olla rakennettu jonkin aikaa muiden rakennusten jälkeen, viimeistään 1960-luvun alkupuolella.
Vähän matkan päässä tien toisella puolella tuli vastaan ensimmäinen paritalo...
...suoraan tieltä katsottuna se näytti edelleen ryhdikkäältä ja lähes asuinkelpoiselta. Sisäänkäynnit asuntoihin sijaitsivat päädyissä olevissa ulokkeissa.
Edempänä tien vastakkaisella eli Hyrynjärven puoleisella sivulla alkoi tulla vastaan yhden perheen mökkejä. Tämä lienee kokonsa perusteella ollut johtajan asuintalo.
Viereisellä tontilla oli väritykseltään samanlainen pienempi mökki...
...jonka lukossa pysynyttä ovea koristi edelleen ylivuotinen kranssi.
Toinen paritalo
Paritalorivistön takaa löytyi vanha Åkerman-merkkinen kaivinkone luultavasti 1970-luvulta. Epäkäytännölliseltä vaikuttavan muotoilunsa ja mittasuhteidensa perusteella kaivinkone saattoi hyvinkin olla alunperin kehitysvammaisen suunnittelema...
Talon nurkalta avautui vaikuttava, hiljainen näkymä pidemmällä kylänraitin varrella oleviin taloihin.
Åkermani toisesta kuvakulmasta, keskellä näkyvät paineilmaletkut.
Tämän pikkumökin edustalle oli jäänyt hieman lautatavaraa sekä vanhat maitokärryt.
Viereisessä mökissä oli jostain syystä ovi eteisen toisellakin seinustalla, joka oli piirre jota muissa mökeissä ei esiintynyt. Ovi on epäilemättä jälkeenpäin asennettu, siitä tuleva hyöty on kuitenkin kyseenalainen. Käytyäni lähempää katsomassa ovi paljastui olemaan vaahtomuovitettu pysyvästi kiinni sisäpuolelta. Ehkä kesäasukkaat ovat ajatelleet, että ovesta astelee sisään kuollut sukulainen, ellei sitä tilkitä tukevasti kiinni. :) Tässä mökissä oli myös sähköt päällä, ulkovalo syttyi katkaisijasta palamaan. Taustalla näkyy suurehko rantasauna, joka lienee jossain vaiheessa 1990-lukua rakennettu.
Seuraava mökki oli väriltään pirteämpi ja sillä oli muista mökeistä poiketen kasvimaa, jossa nykyään oli marjapensaita. Alunperin kyseessä on saattanut olla kaalimaa.
Tienlaidasta ylöspäin katsottaessa näkökenttään ilmestyi vanha ilmalinja, joka alunperin on huolehtinut kylän sähkönsaannista. Katulamppu on todennäköisesti lisätty sähkönsiirron taloihin siirryttyä maakaapeleihin.
Kylänraitti tulosuuntaani päin nähtynä.
Äsken kasvimaan kera ikuistamani mökki toiselta kantilta. Ovessa ollut valkoinen lappu sai minut menemään lähemmäksi...
...se paljastui olemaan mökin viimeisten asukkaiden jättämä infolappu potentiaalisille varkaille. Jäi vaikutelma, että mökissä oli asunut vielä 1990-luvulla vakituisesti kaksi henkilöä, joiden lapsi oli viettänyt lapsuutensa tässä kylässä. Vanhempien väsyttyä ja muutettua toiseen paikkaan he päättivät vielä jättää tämän lapun oveen. Käsialasta ja kieliopista on pääteltävissä, että kirjoitusprojekti on vienyt tekijältään huomattavasti voimia.
Tästä paritalosta oli jostain syystä laudoitettu kaikki ikkunat umpeen, syytä voi vain yrittää arvailla. Paikanpäällä pidin mahdollisena, että sisältä löytyisi ruumis, mutta jälkeenpäin asia ei enää vaikuttanut niin todennäköiseltä.
Edellisen vieressä sijaitsi tämä muita paritaloja pidempi rakennus, joka vaikutti epäkäytännölliseltä asumiseen. Tämän perusteella päättelin sen olleen jonkinlainen konttori...
...sama vaikutelma vahvistui takapihan puolella. Punaisen pikkurakennuksen luona ei tullut käytyä, mutta se lienee ollut puucee.
Rannan puolella sijainnut pikkumökki, jonka pihapiiriin oli oletettavasti 1990-luvulla rakennettu aivan rannan tuntumaan maalaamatta jätetty saunamökki.
Tien päässä sijainnut vaaleankeltainen poikamiestalo puuston ja pensaikon läpi nähtynä. Sen olemus toi mieleen Suvantolan vanhan koulun Kajaanissa ja pidän aivan mahdollisena, että nämä kaksi rakennusta on suunnitellut sama henkilö. Tämä asuntola jonkin verran myöhemmin rakennettuna edustaisi näin ollen arkkitehdin vanhemmilla päivillä tehtyä tuotantoa. Asian voi ajatella näkyvän kulmikkaampina muotoina, ehkä arkkitehti on vanhetessaan ajatellut tulevansa kulmikkaaksi.
Kylänraitin puoleiselta seinustalta löytyi sähkökaappi sekä suuri portaikko.
Päätyseinästä puolestaan löytyi koko kylän ainoa tägi, jonka senkin voisi sanoa olevan huomattavan tyylikäs.
Toinen pidempi seinusta piti sisällään toisen portaikon, joka ei ollut aivan yhtä korkea...
...ovien edessä olevaan katokseen näytti lähempää katsottuna sopivan erityisen hyvin jouluvalot. Voi olla, että sellaiset on paikalla joskus ollutkin. Vasemmanpuoleisen oven takaa paljastui avoin sisäänkäynti yläkertaan, oikeanpuoleinen ovi oli itsepintaisesti pysynyt lukossa.
Ulkorakennus oli puisine tuuletuspiippuineen hieman erikoisen näköinen. Se on sisältänyt ainakin puuceet ja jonkin verran varastotilaa.
Sitten nousin puiset rappuset ylös ja saavuin poikamiestalon yläkertaan. Tässä näkymä eteisestä, jossa jääkaapin päälle oli sijoitettu vanha ja pienikokoinen sähköhella.
Eteisen vasemmanpuoleisesta ovesta avautui näkymä suurehkoon huoneeseen, jossa oli vielä huonekalut paikallaan.
Pöytä ja penkit paljastuivat sivustapäin katsottuina olemaan veistämällä tehtyjä.
Takaseinän naulakossa roikkui villa- ja sadetakki sulassa sovussa.
Palomuurin vieressä sijaitsivat kamiina keittolevyineen sekä pitkä puulaatikko, jonka päälle oli jäänyt siniset sandaalit.
Entering Coldness
Viereinen huone näytti olleen asuinkäytössä ja siellä oli paljon huonekaluja, tässä metallirunkoinen kerrossänky.
Lyhyt sohva oli melko omalaatuisella paikalla, harvoin sattuu sohvalla istuessa ulkorakennus selän taakse.
Sänky näytti edelleen lähes nukkumiskelpoiselta, lämmityksestä on huolehtinut leveä pönttöuuni.
Punapintaiselle pöydälle oli jäänyt muutamia matkailuesitteitä, lehtiä, kirjoja sekä pullo.
Kirjat lähempää. Kävin oikeanpuoleisen pinon läpi siltä varalta, että sieltä olisi löytynyt jotain kiinnostavaa. Mitään ei löytynyt, mutta täältä olisi kieltämättä ollut hyvä pelastaa kirjoja, kun vaihtuvan ilman ansiosta home ei ole päässyt tarttumaan joka paikkaan. Pinon päällimmäisen kirjan kirjoittaja vaikuttaa kansikuvan ja kirjan nimen perusteella olleen saatananpalvoja.
Paljonpuhuva Prisman mainoslehtinen huhtikuulta 2005. On hyvinkin mahdollista, että tässä huoneessa on majaillut omalaatuinen asukas vielä noihin aikoihin.
Seinään ruuvattuun kapeaan lautaan kiinnitetty lukulamppu lähikuvassa. Täytyy kyllä todeta, että toimivaa tekniikkaa: minulla on kotona pitkälti samanlainen lukulamppu.
Pönttöuunin päältä löytyi hieman yllättäen työrukkaset ja tyhjiin vajunut pullo ranskalaista brandya. Tulee vaikutelma, ettei viimeisin asukas olisi ollut erityisen innokas tarttumaan työntekoon...
Edelliseen huoneeseen palattuani bongasin sisältä pinkiksi maalatun komeron lattialta kolme osittain poltettua ulkotulta ja joukon vanhoja avaimia, jotka vaikuttivat tarkoituksella tuohon kerätyiltä. Tulee vaikutelma, että täällä olisi joku yrittänyt muodostaa yhteyden pimeyden voimiin iltahämärissä rakennuksen jäätyä autioksi.
Pöydältä löytyi Kaleva, jossa oli päiväys 16.7.2006. Huone oli ehkäpä toiminut paikallisen metsästysseuran taukotilana vielä saman vuoden syksyllä.
Ikkunalaudalle jääneet kaksi tulitikkurasiaa olivat vaalenneet huomattavasti vuosien kuluessa auringonvalon vaikutuksesta.
Hieman harvinaisempaa mallia edustanut kattolamppu lähikuvassa.
Vanha sulaketaulu kulutusmittareineen katonrajassa eteisen seinällä. Vaikka sulakkeet olivat paikallaan, virta ei enää lähtenyt tulemaan, vaikka kokeilin käännellä pääkytkintä. Johto oli siis poikki jostain aiemmasta kohdasta.
Yläkerran toisen asunnon puolella oli huomattavasti tyhjempää. Remonttia oli ehkä alettu jossain vaiheessa tekemään, mutta se oli jämähtänyt alkumetreille.
Tyhjä huone...
...toisen oven viereiseen nurkkaan oli jäänyt vanha puuhella.
Oven yläpuolelta löytyi soittokello, joka on ollut yhdistetty alakerrassa olleeseen puhelimeen siten, että puhelun tullessa kello alkaa piristä. On varmasti ollut huomattavan äänekäs aikoinaan!
Katos vaan!
Kapeahkot portaat takaisin sisäänkäyntiä kohti.
Ollessani jo matkalla autoa kohti poikkesin vielä kuvaamaan yhden paritalon huoneiston sisältä ihan esimerkin vuoksi. Tässä olohuone/keittiö, jossa oli jokseenkin epäsiistiä.
Oikealle puolelle jäi kaksi makuuhuonetta, joista tässä ensimmäinen. Ikkuna oli täällä erottuva piirre, pitsiverhotkin jääneet paikalleen.
Oven puolella oli luukuton pönttöuuni.
Toisesta makuuhuoneesta löytyivät säilytyskomerot ja kaksi ylimääräistä ikkunankarmia...
...tapetti oli kieltämättä omalaatuinen eikä lähes varmasti alkuperäinen. Kuvioinnin innoittajana lienee toiminut tupajumi, joka taas ajoittaa tapetin melko luotettavasti 1980-luvun alkupuolelle, jolloin tupajumeja ei enää esiintynyt kovin yleisesti.
Olohuoneen/keittiön lattialta löytyi yhteensä kaksi kuollutta oravaa, joista tässä vähemmän aikaa sitten kuollut. Erikoisen tapauksesta tekee se, ettei oravassa näy jälkiä nälkäkuolemasta tai saaliiksi joutumisesta. Tulikin mieleen, olisiko orava mennyt vetämään jotain itselleen sopimatonta...
...syyllinen saattoi hyvinkin olla tämän lattialla olleen pullon sisältö. Pullo on tässä nostettu ikkunalaudalle kuvausta varten ja se paljastuu sisältävän steriiliä 2% silmäboorivettä. Osittain haljennut pullo on ulkoasunsa perusteella peräisin 1980-luvulta.
Tässä toinen kuvakulma, jossa näkyy varoitusteksti. Ruotsinkielisen käännöksen tekijä näyttää olleen kotoisin Kainuusta, koska förfara (nauttia) on kirjoitettu t:llä. :)
Kuvakulma takaisin sisäänkäynnille päin. Tähän oli varastoitu jonkin verran tavaraa, muun muassa jonkun nimikirjaimilla varustettu ovi ja kontekstistaan kauas viety pieni takka.
Viimeiseksi kuvasin turkoosin pistokkeen turkoosilla taustalla.
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Kajaanin kaupunki: Hyrynsalmen rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet
Kainuun Ely-keskus 27.5.2014: Päätös ympäristönsuojelulain 78 § mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hyrynsalmen saha-alueella (pdf-tiedosto)
Takaisin kohdelistaukseen