Kontioniemen elokuvakylä, Kontiolahti

Tämä paristakymmenestä alunperin aivan lähellä sijainneen, vuoden 2013 lopussa lakkautetun Kontiorannan varuskunnan kantahenkilökunnan eli "kapiaisten" asuinalueeksi rakennettu kylämäinen yhteisö sijaitsee lähestulkoon Höytiäisen rannassa Kontioniemen kylässä Pohjois-Karjalassa. Kontiorannan varuskunta oli perustettu jo 1940-luvun alussa, mutta sen toiminta vakiintui vasta noin vuosikymmen myöhemmin, jolloin alettiin rakentaa muiden muassa paritaloja asunnoiksi kantahenkilökunnalle ja heidän perheilleen. Asuntokanta täydentyi myöhemmin samalla vuosikymmenellä kerrostaloilla ja 1960-luvulla vielä rivitaloilla. Paritalot säilyivät alkuperäisessä ulkomudossaan 1970-luvulle asti, jolloin ne kaikki pällystettiin mineriittilevyillä. Tarkkoja tietoja asuinkäytön loppumisen ajankohdasta ei ole, mutta arvioisin sen olevan 2000-luvun alkuvuosina.
Alkuperäisen käytön loputtua paritalot ja kylän keskellä sijainnut kauppa saivat uuden elämän, kun alueelle päätettiin perustaa ohjaaja Markku Pölösen johdolla elokuvakylä, jota nimensä mukaisesti käytettiin elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkana. Tunnetuin näistä lienee Karjalan kunnailla -televisiosarja, jossa Kontioniemen elokuvakylä esitti kuvitteellista Pohjois-Karjalaista Miikkulan kylää. Suomen Filmiteollisuus SF Oy aloitti toimintansa kylässä vuonna 2005 ja ensimmäiset kuvaukset siellä tehtiin kesällä 2006. Kesällä 2009 elokuvakylästä tehtiin turistinähtävyys, jossa järjestettiin seuraavina vuosina opastettuja kierroksia. Karjalan kunnailla -sarjan viimeiset jaksot esitettiin televisiossa talvella 2011-2012. Tämän jälkeen myös elokuvakylän vierailijamäärät alkoivat laskea merkittävästi.
Pientä piristystä alueelle toi keväällä 2013 uusi yrittäjä, joka aloitti kahvila- ja pitopalvelutoiminnan elokuvakylän kahdessa uusimmassa rakennuksessa. Tästä huolimatta kylän muut rakennukset pääsivät seuraavien vuosien aikana rapistumaan ja alettiin esittää suunnitelmia niiden purkamisesta ja uuden omakotialueen rakentamisesta paikalle. Keväällä 2016 uutisoitiin aluetta päästävän siivoamaan ja rakentamaan aikaisintaan seuraavan vuoden kesällä, jos kaava-asiat etenevät suunnitellusti.
Vierailin paikalla kuvausreissuni toisena päivänä, 6.5.2016. Sää oli aurinkoinen ja kevään aurinko paistoi kirkkaasti, välillä jopa häikäisevästi. Saapuessani alueelle siellä vallitsi ihmisäänistä täysin vapaa luonnon luoma äänimaailma. Tilanne kuitenkin muuttui pian, kun paikalle saapui henkilöautolla kaksi arviolta 60-vuotiasta henkilöä, jotka olivat myös kiinnostuneita kiertelemään rakennuksia. En ollut heidän kanssaan tekemisissä, mutta paikan päällä tuli mieleen, että he saattoivat olla alueella aikoinaan asuneita varuskunnan kantahenkilökunnan jäseniä, jotka olivat tulleet muistelemaan menneitä. Tämän jälkeen kuvauspäivä lähti hyvin käyntiin ja aloin dokumentoida rakennuksia. Osaan pääsi sisälle, osaan taas ei. Avoimissa rakennuksissa oli jäljellä yllättävän paljon sekä kantahenkilökunnan että elokuvakylän aikaista tavaraa.
Ensimmäisenä lähdin tutkimaan tätä lähestulkoon kylän keskellä sijainnutta asuinrakennusta, joka oli elokuvakylän aikoina saanut uuden laudoituksen ja väriä pintaansa...
...toisessa päädyssä ja takapihan puolella oli jäljellä mineriittilevypäällysteet 1970-luvulta.
Sisällä näytti olevan aika paljon huonekaluja mutta myös sekasotkua.
Sotilaallisiin käyttötarkoituksiin käytetty kannettava tietokone 1990-luvun alkupuolelta. Käyttöjärjestelmänä arvatenkin Microsoft Windows 3.1, vaikka siitä ei kuvassa varsinaisia viitteitä näykään.
Tyylinsä perusteella laitoskeittiöstä peräisin oleva mikroaaltouuni.
Täysosuma
Adwel-merkkinen laskukone ja nurinpäin käännetty pölynimuri sulassa sovussa sängyn päällä.
Todennäköisesti äänen tallentamiseen käytettyä magneettinauhaa. Oikeassa laidassa venäläisiä historian merkkihenkilöitä esittelevä paperi, en päässyt selvyyteen siitä, minkä alan mestareita he ovat olleet.
Tässä puolestaan on kehystettynä Sari-nimiselle naiselle myönnetty kunniakirja jostakin saavutuksesta. Ajallisesti tämä sijoittunee 1990-luvun loppupuolelle (näyttää tietokoneella tulostetulta), mutta ranskaa osaamattomana en tiedä, mikä saavutus tarkemmin ottaen on ollut kyseessä.
Pienehkö pesuhuone, suihku ja lavuaarin hana oli purettu pois. Huoneeseen oli varastoitu jalustallinen, sivustapäin mustalta laatikolta näyttänyt härveli...
...joka edestäpäin katsottuna paljastui olemaan kuvauksissa käytetty neljän loisteputken siirreltävä valaistusyksikkö.
Toinen huone, täällä oli runsaasti kuvauksissa käytettyä rekvisiittaa. Takana näkyy oviaukko, josta pääsi toisen asunnon puolelle. Se on luultavasti ollut tukittu kantahenkilökunnan aikoina.
Astioita spesifistä käyttöä varten.
Vastaava huone toisen asunnon puolelta.
Pienestä hyllystä löytyi yllätyksekseni koko sarja Pharmaca Fennica -kirjoja vuodelta 2005. Nämä olivat lääkärien lääkkeitä määrätessään/uusiessaan käyttämiä 'käsikirjoja' lääkkeistä ja niiden yhteensopivuudesta muiden lääkkeiden kanssa. Nykyään vastaavat tiedot ovat nähtävissä sähköisestä tietokannasta.
Satunnaisesti avattu aukeama sarjan osasta II.
Olohuoneessakin tavaraa riitti.
Edellisessä kuvassa kuvaajan oikealla puolelle jääneeltä pöydältä löytyi esimerkiksi tämä Dilutus-puhdistusainetta sisältänyt muovipullo, joka oli teipissä olleen tekstin perusteella avattu 3.9.2008.
Kääntöpuoli tarjosi tarkempia tietoja käyttötarkoituksista ja koostumuksesta.
Tämän kuvan pääsisältö menee helposti katseelta ohi, mutta kuvan keskellä oikealle päin kääntyneenä on puinen pituusmittauksiin käytetty mittapuu.
Vanha veivattava kassakone lähes paraatikunnossa.
Keittiössä huomion kiinnittivät suippo kattolamppu ja kuvaputkinäyttö lattialla.
Loput keittiökaapit ja tiskipöytä kokonaisuudessaan. Reunimmaisessa kaapinovessa autiokohteissa ylivoimaisesti useimmin tavattava tägien aihe, kirkkovene eli toisin sanoen karkea näkemys naisen sukupuolielimistä.
Sitten etenin seuraavan paritalon pariin, tämän yksilön molemmat huoneistot olivat lukossa.
Viereinenkin talo kylpi kirkkaassa kevätauringon valossa...
...ovi sattui onnekseni olemaan auki ja pääsin tutkimaan sisätiloja. Tässä olohuone, jonka valkoiselle seinälle oli maalattu puunrunko.
Olohuoneen toinen puoli, tilat vaikuttivat lähes kliinisen siisteiltä.
Ruokailutilaan johtavan oviaukon yläpuolella oli mielenkiintoinen teksti, jossa luki: KOTI on paikka, josta tarinamme alkaa. Kieltämättä alkuperäistä ajattelua, mutta on käytännössä mahdoton sanoa, onko teksti kantahenkilökunnan ajoilta vai jonkin elokuvan tai televisiosarjan kuvauksia varten maalattu.
Itse keittiö oli tyhjä.
Olohuoneessa oli puunrunko, täällä taas juuria seinällä.
Katonrajassa olleesta putkitilasta oli peitelevyt poistettu.
Pesuhuoneessa oli suihkukoppi ja peilikaappi jäljellä, mutta lavuaari ja hanat poistettu.
Toisen asunnon olohuone oli vielä tyhjempi, seinää koristi abstrakti kuvio.
Tässä asunnossa oli erillinen työhuone, josta löytyi myös työpöytä. Se tosin vaikutti kovin vaatimattomalta ja oli todennäköisesti tuotu paikalle lähinnä näön vuoksi.
Huoneen toisella puolella kaapinovet osoittivat kätevästi poistumissuunnan. :)
Jatkoin alueen ja paritalojen kiertelyä. Jokaisessa talossa oli myös kellari, johon pääsi erillisen ulko-oven kautta. Joissakin taloissa ovi oli auki ja tulin käyneeksi sisällä. Tavaroita ei ollut juurikaan, mutta yhden seinällä oli tämä vanha Pyynikin Panimon mainoslaatta.
Erään toisen talon olohuoneessa odotti todellinen löytö: vanha Singer-ompelukone kuomuineen kaikkineen!
Sama kone sivustapäin nähtynä, huomaa komea Singerin logo alhaalla.
Itse ompelukone oli täysin toimintakuntoinen: lanka ja liike-energian polkimesta ompelukoneeseen välittävä hihna olivat paikallaan.
Siirryttyäni taas seuraavaan taloon tallensin tämän näkymän ikkunaruutujen muotoisesta valosta lattialla.
Keittiössä värejä oli sekoitettu 1970-luvun tyyliin.
Pöydälle oli jäänyt lojumaan Puolustusvoimien virka-asuntojen ja rakennusten katselmuspöytäkirja, jonka tulokatselmus oli tehty 14.11.1990. Siinä oli kartoitettu kattavasti asunnon yleiskuntoa. Lähtökatselmus näkyy kuitenkin jääneen tekemättä...
Yksittäinen sanomalehti toukokuulta 2007. Epäilen kuitenkin, ettei talossa ole ollut vakituista asutusta enää noihin aikoihin.
Seuraavan huoneen seinälle oli jäänyt bambuliinalle tehty maalaus, joka epäilemättä oli Japanista tuotu. Kielitaitoni ei taaskaan riitä ymmärtämään noiden merkkien sisältöä.
Huoneen toisessa nurkassa oli yllättävän pieni biljardipöytä, jonka päälle oli myöhemmin nostettu vessan peili.
Makuuhuone oli julisteen perusteella ollut jälkikasvun käytössä. Syntyi vaikutelma, että huoneen asukas on ollut poika ja ajatusmaailmaltaan taivaanrannan maalari.
Kaapiston puoleisella seinustalla oli sijoitettu keittiöön vievä ovi hyvin mielenkiintoiseen paikkaan: se oli aivan viereiseen huoneeseen johtavan liukuoven vieressä. Ratkaisussa voi ajatella olevan järkeä, jos liukuoven paikalla on alunperin ollut kiinteä seinä.
Tämä erikoisen mallinen rakennus sijaitsi lähellä ensimmäiseksi kuvaamaani paritaloa...
...ovessa ja pyöreässä ikkunassa käytetty kuviointi toi mieleen hakaristin, vaikka itse hakaristiä ei mukana ollutkaan. Oikeassa laidassa näkyvän nimilaatan perusteella viimeisen asukkaan sukunimi on ollut Kotilainen.
Eteisen jälkeen vierailijan toivotti tervetulleeksi muovinauhoista tehty hyttysverho.
Kahden huoneen läpi käveltyäni peränurkasta löytyi teknisesti 2000-luvun alusta peräisin ollut tietokone, jota on luultavasti käytetty käsikirjoitusten muokkaamiseen...
...yksi sellainen löytyikin pöytälaatikosta. Oli luultavasti jätetty tarkoituksella näkyville vuonna 2009 alkaneita turistikierroksia varten.
Sivuhuoneen lattialta löytyi 35mm:n filmirullan kotelo, johon oli kuvattu Baddingin pukutesti heinäkuun lopulla 1999.
Myös itse filmirulla sattui olemaan paikalla. Tällaiselle tallennusmateriaalille ne elokuvat kuvataan...
Sivummalta irtonaisia filmirullia ja niiden koteloita löytyi lisää.
Perähuoneessa eli alkuperäisessä keittiössä oli varastoituna korkea pino pehmeitä, seinään kiinnitettäviä äänieristyslevyjä.
Vielä yksi paritalo...
...sisälle oli varastoitu yllättävän hyväkuntoisia huonekaluja sekä joulutonttu.
Tämä julkisivun puolelta komea puurakennus oli rakennettu kokonaan kulissiksi elokuvakylän käyttöön. Takapuolta ei oltu rakennettu muuten kuin välttämättömien tukirakenteiden osalta. Sisätiloissa oli jonkin verran lattiaa ja sekalaisilla kirjoilla täytettyjä hyllyjä, joten sielläkin lienee jotakin kuvattu.
Vieressä oli tämä kantahenkilökunnan aikainen korea rakennus, jonka sisätilat olivat pitkälti riisutut ja sotkuiset, joten kuvia ei sieltä tullut otettua.
Asuinalueen entinen keskus eli kyläkauppa tontin laidalla olevine tanssipaviljonkeineen.
Kyläkaupan sisätiloja oli viimeksi käytetty kuvaustarkoituksiin, hyllyillä tätä varten olleita pääasiassa tyhjiä elintarvikepakkauksia oli vandaalien toimesta ehditty jo levitellä lattialle.
Romahdus
Tämän nurkan kylmäaltaassa pakkauksia oli vielä paljon jäljellä, ei tosin mitenkään kovin hyvässä järjestyksessä. Perällä näkyvä vihreälasinen vanha pakastin oli kiinnostava ja harvinainen löytö.
Toisessa huoneessa oli selvästi kuvauksia varten rakennettu pöytä sekä punaiseksi maalattu, luultavasti alkuperäinen kylmiö.
Yläkerrassa oli alunperin sijainnut kauppiaan asunto. Tässä tyylinäyte keittiöstä, jossa luonnonvalon sisääntulosta huolehti kolme kaltevaan kattoon kiinnitettyä kotikutoisen näköistä kattoikkunaa.
Kyläkaupan vieressä sijaitsi tämä ulkopäällystykseltään muista paritaloista eroava rakennus, jonka sisältä löytyi muun muassa muutamia tietokoneen keskusyksikköjä ja jäänteitä langallisesta lähiverkosta. Tämän perusteella talo on saattanut olla tuotantotiimin pääpaikka.
Toisella puolella pääkatua sijaitsi kasvihuone, jonka lasikaton levyistä suurin osa oli irrotettu ja viety pois. On hankalaa sanoa, oliko rakennelma peräisin kantahenkilökunnan vai elokuvakylän ajoilta.
Pidemmällä pääkadun varrella oli muutamia hieman korkeampia kolmen asunnon rivitaloja. Asuntojen ovet olivat lukossa, mutta yhden talon ullakolle pääsi. Tässä salamalla otettu yleiskuva sieltä.
Ylijäämämateriaalista tehty pieni vaatenaulakko tukiparrun kyljessä.
Vanha heteka, eikä edes vielä kovin pahasti ruosteessa.
Tämä ullakolla olleesta myös perhevalokuvia sisältäneestä albumista löytynyt valokuva oli itselleni ylivoimaisesti kiinnostavin päivän löydöistä. Se esittää Pohjois-Karjalan Patteriston henkilökuntaa syksyllä 1980. En tunne sotilasarvoja kunnolla, mutta kuvaa katsoessaan on hyvin mielenkiintoista miettiä, minkälainen persoonallisuus kukin henkilö on ollut. :)
Edellä kuvailemani kaltaisia rivitaloja oli lisää pääkadun kanssa risteävän tien toisella puolella. Niissäkin ulkokuori oli päällystetty mineriittilevyillä, kuten kuvasta näkyy.
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen: Kontiorannan varuskunta-alue: Rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, osa 1: yleisselostus
Yle.fi 27.4.2016: Rapistuva elokuvakylä ja "kapiaisten" asuinalue uuteen uskoon vuoden päästä?
Yle.fi 26.4.2016: Tv:stä tutun Miikkulan kylän ikuinen kesä on ohi
Yle.fi 23.11.2015: Televisiosarjasta tuttu elokuvakylä rapistuu ja romahtelee – omakotitaloja tilalle
Yle.fi 25.7.2013: Pölösen elokuvakylä hiljenee, mutta juhlat jatkuvat
Takaisin kohdelistaukseen