Martinniemen puuhiomon voimalaitos, Haukipudas

Punaisesta tiilestä rakennettu höyryvoimalaitos korkeine savupiippuineen valmistui vuonna 1927 tuottamaan sähköä samaan aikaan valmistuneelle Martinniemen puuhiomolle. Voimalaitoksella oli alusta lähtien kolme kattilaa ja yksi höyryturbiini generaattoreineen. Polttoaineena käytettiin puujätettä, jota saatiin läheisiltä Martinniemen ja Halosenniemen sahoilta. Puujäte syötettiin kattiloihin kauhalla. Voimalaitos tuotti 11-14 miljoonaa kWh sähköä vuodessa ja siellä työskenteli kuusi miestä vuorossaan. Puuhiomo kulutti noin 90% tuotetusta sähköstä, loppuosa meni Martinniemen sahan käyttöön. Voimalaitokselta meni myös vuonna 1955 valmistunut 120 kV:n voimalinja Pohjolan Voima Oy:n verkkoon Isohaaran voimalaitokselle Kemijokeen.
Kannattamattomaksi muuttunut puuhiomo suljettiin vuonna 1964 ja muutettiin höyläämöksi 1976. Samassa yhteydessä höyryvoimalaitoksen kattilat ja ohjausjärjestelmät uusittiin osittain. Voimalaitos pysyi toiminnassa aina 1980-luvun lopulle saakka, jolloin sekä höyläämö että saha lopetettiin. Tämän jälkeen museovirasto suojeli rakennukset, mutta siitä huolimatta ne vajosivat vähitellen rappiotilaan. Höyläämö purettiin syksyllä 2011 rakennuksen katon tuhouduttua suurilta osin tulipalossa saman vuoden helmikuussa. Saha ehti olla pitkään autiona, mutta nykyään vanhalla saha-alueella toimii Martinniemi Timber Oy. Voimalaitos on edelleen täysin rappiotilassa. Vaikka sisätilat ovat kärsineet ilkivallasta, 1920-luvun asussa oleva turbiinisali ja kattilahuone ovat harvinaisia säilyneitä esimerkkejä tuon aikakauden teollisuusarkkitehtuurista.
Kävin paikalla aurinkoisena kevätpäivänä huhtikuun 2015 alussa. Alunperin kuvauskohteena piti olla myöskin Martinniemessä sijaitseva Rauma-Repolan talo, mutta silkasta mielenkiinnosta voimalaitokselle sohjoista tietä pitkin pyöräiltyäni päädyinkin kuvailemaan siellä; tällaista paikkaa en ennen ollut täysin autiona nähnytkään. Ulkopuolelta rakennus oli vielä aika siistissä kunnossa, sisätiloissa merkkejä vierailijoista oli selvästi enemmän. Varsinkin generaattorisalissa graffitien ja tägien runsas määrä muutti tunnelmaa voimalaitosmaisesta kaikille vapaan urbaanin oleskelutilan suuntaan. Merkkejä alkuperäisestä käytöstä löytyi kuitenkin varsin paljon, kunhan vain hoksasi etsiä oikeista paikoista.
Vierailu 5.4.2015
Lähteet ja lisäkuvia kohteesta:
Wikipedia: Martinniemen puuhiomo
Veikko Sarkkisen valokuvat
Jiipeli.pic.fi
Veve.kuvat.fi
Takaisin kohdelistaukseen