Otanmäen kaivos

Kaikki alkoi 1930-luvun lopulla, kun Otanmäestä löytyi rautamalmiesiintymä. Kaivostoiminta alkoi vuonna 1949, ja täyteen mittaansa se pääsi jo 1954. Alueelle rakennettiin kaivoksen myötä tietenkin myös junarata ja maantie. Kaivos oli Otanmäki Oy:n omistuksessa, ja se työllisti huomattavan määrän ihmisiä Otanmäestä ja Vuolijoelta. Otanmäki Oy fuusioitui Rautaruukkiin 1960-luvulla. Kaivostorneja Otanmäessä on yhteensä kolme kappaletta: päätorni kylällä, Suomalmin torni suhteellisen lähellä sitä ja vähän kauempana Vuorokkaan 1965 käyttöön otettu torni. Otanmäestä louhittiin malmia yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia ja Vuorokkaasta noin miljoona.
Louhittu rautamalmi toimitettiin kaivostornien luota rikastamoon, jossa siitä eroteltiin ylimääräinen kiviaines pois. Jäljelle jäänyt aines toimitettiin vanadiinitehtaaseen, jossa siitä jalostettiin vanadiinia. Sivutuotteena saatiin myös jonkin verran titaania. Otanmäen rautamalmi oli hyvälaatuista, ja sitä myytiin muualle Suomeen ja jopa ulkomaille. 1950-luvun lopussa suurin osa Suomessa käytettävästä vanadiinista oli peräisin Otanmäestä. Otanmäen kylä rakennettiin käytännössä kokonaan kaivoksen ympärille. 1950-luvun alussa alettiin kaivosmiehille ja heidän perheilleen rakentaa kerrostaloja asunnoiksi. Vielä 50-luvun lopulla osa työntekijöistä kuitenkin majoitettiin parakkeihin, koska kerrostaloasuntoja ei riittänyt kaikille. Jo alkuvuosina kylällä oli oma urheilukenttä. Myöhemmin, 1970-luvun alussa rakennettiin virkistyspaikaksi maauimala. Vaikka Otanmäki oli aikoinaan kukoistava kaivostaajama, ei tapaturmiltakaan vältytty: yhteensä 23 ihmistä kuoli kaivoksessa sattuneissa tapaturmissa. Kuolemantapauksista suurin osa sattui maan alla tunneleissa, mutta maankin päällä lienee joku kuollut. Ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui 1951 ja viimeinen 1984.
Kaivoksen elinkaari päättyi lopullisesti vuonna 1985, jolloin se päätettiin lopettaa. Otanmäen kaivoksen kannattavuutta oli puntaroitu ennenkin, itseasiassa jo kaivoksen alkuaikoina, mutta kaivostoiminta sai kuitenkin jatkua yli 30 vuotta. Ja oli kaivos joskus varmasti kannattavakin. Lopettamisen syynä oli rautamalmiesiintymän osittainen ehtyminen ja vanadiinin hinnan äkillinen lasku. Louhittavaa olisi riittänyt arvion mukaan noin 10 vuodeksi eteenpäin, mutta ulkomailta hankittava halvempi malmi laittoi Otanmäen ahtaalle. Viimeinen työvuoro päättyi ja hissi nousi ylös kaivoksesta viimeisen kerran 20.4.1985 klo 14.00. Osa kaivokseen kuuluneista rakennuksista, muun muassa vanadiinitehdas ja rikastamo, räjäytettiin alas. Kaivostunneleiden annettiin täyttyä vedellä. Kaivoksen lopettamisesta aiheutunutta työttömyyttä paikattiin perustamalla Otanmäkeen junanvaunutehdas. Vaikka junanvaunutehdas toimii vieläkin (tosin sekin on viime aikoina ollut kannattavuusvaikeuksissa), on Otanmäki uneliaan oloinen pikkukylä. Ja kaivostorni kohoaa hiljaa siellä missä kylänraitti jatkuu, suljetun puomin takana. Jonkin verran toimintaa entiselle kaivosalueelle toi vuonna 2008 entiseen toimistorakennukseen tullut johdinsarjoja valmistava yritys.
Kävin tutkimassa vanhaa kaivosaluetta yhteensä kolme kertaa kevään ja kesän 2014 aikana. Ensimmäisellä vierailulla pääsiäissunnuntaina paljastui, että päätornin läheisyydessä oleva alue rakennuksineen on nykyään niin aktiivinen ja hyvin vartioitu, että sinne ei kannata mennä kuvaamaan. Mäen rinteessä sijaitseva kaivoksen vanha väestönsuoja puolestaan paljastui olevan edelleen rappiotilassa ja sinne pääsi myös helposti sisälle. Tuolloin en kuitenkaan käynyt kovin paljon sen suuaukkoa pidemmällä, koska lattia oli kauttaaltaan jään peitossa tehden siitä vaarallisen liukkaan.
Toinen vierailu tapahtui vajaata viikkoa myöhemmin. Silloin kävin kuvaamassa varsinaiselta kaivosalueelta hieman syrjässä sijaitsevaa Suomalmin kaivostornia, joka on aikoinaan rakennettu ilmeisesti samannimisen malmion louhimisen helpottamiseksi. Se vaikutti olevan täysin rappiotilassa, mutta siitä huolimatta pääsy yläkerrokseen (jossa nostokone sijaitsi) oli estetty. Ainakin vielä kesällä 2012 torniin on päässyt ylös asti.
Kolmannella vierailulla heinäkuussa kävin uudestaan vanhassa väestönsuojassa. Jää oli sulanut kokonaan pois tehden liikkumisesta helppoa, mutta haasteita kuvaamiselle asetti varsinkin pidemmällä väestönsuojan sisällä leijunut todella runsas ilmankosteus. Kuvausreissu oli siitäkin huolimatta kaikin puolin onnistunut.
Uutinen 13.11.2010: Kainuun Sanomat uutisoi, että ruotsalainen kaivosyhtiö Tasmet Ab on tehnyt Otanmäen alueella valtauksia. Tasmet on kiinnostunut Otanmäen maaperästä löytyvistä harvinaisista maametalleista, kuten niobista, zirkonista ja yttriumista. Harvinaisten maametallien esiintymiä on tutkittu alueella jo 1980-luvulla Geologisen tutkimuskeskuksen ja Rautaruukin toimesta, mutta silloin näille metalleille ei ollut vielä juurikaan käyttöä.
Uutinen 5.3.2011: Tasman Metals on edennyt Otanmäen malmion tutkimuksissa tutkimusporauksien aloittamiseen. Poraukset pyritään aloittamaan kolmen viikon sisällä, ja tavoitteeena on porata yhteensä 17 tutkimusreikää. Porauksilla pyritään täydentämään Rautaruukin 1980-luvulla tekemistä porauksista saatuja tietoja sekä saamaan varmuus esiintymästä. Kainuun Sanomien juttu aiheesta: Tasman poraa näytteitä Otanmäen metalleista
Kuvat 20.4. & 19.7.2014 (Väestönsuoja)
Kuvat 26.4.2014 (Suomalmin torni)
Kuvat 2007-2010 (Kaivosalueen ympäristö)
Kuvia kaivoksen toiminnan ajoilta
Otanmäen kylä (kuvattu elokuussa 2007)
Lisätietoa kohteesta:
Dsl:n kuvat
AlleycaT_Kuvasiilo II
Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia
(Kirja) Olavi Tolonen : Kaivos (1999) 240 s, kuv.   Kirjassa kaivosmies Olavi Tolonen kertoo kokemuksistaan Otanmäen kaivoksessa.
Takaisin kohdelistaukseen