Otanmäen kaivoksen väestönsuoja

Kävin ensimmäistä kertaa tutkimassa tätä Otanmäen kaivoksen aikaista mäen rinteeseen louhittua väestönsuojaa 20.4.2014. Sisälle pääsi helposti ja havaitsin tilan olevan edelleen rappiotilassa. Lattialla lainehtinut vesikerros oli kuitenkin talvella jäätynyt muodostaen vaarallisen liukkaan koko käytävän levyisen jääpinnan. Siispä käännyin pian takaisinpäin. Mielenkiinto jäi kuitenkin kytemään ja palasin paikalle 19.7.2014. Silloin jää sekä vesi olivat kokonaan kadonneet lattialta ja koko väestönsuojan pystyi tutkimaan kuivin jaloin. Yllätyksekseni osa loisteputkista toimi edelleen hieman eteenpänäkin suuaukosta. Perimmäiset huoneet sain kuitenkin tutkia taskulampun valossa. Niissä myös suuri ilmankosteus aiheutti haasteita valokuvaamiselle.
Ensimmäisellä vierailulla päästyäni sisään maanpinnan yläpuolella olleeseen rakennukseen sainkin heti alkaa laskeutumaan maan poveen betoniluiskaa pitkin, joka ei onnekseni vuodenajasta huolimatta ollut jäässä...
...mutta pian varsinaisen tunnelin alettua jouduin toteamaan lattian tästä eteenpäin olleen umpijäässä ja näin ollen vaarallisen liukas.
Ennen takaisinkääntymistä otin vielä yhden kuvan ruosteisten loistelamppujen rivistöstä. Valokatkaisijan kokeileminen jäi seuraavaan vierailuun...
...jolloin sain yllätyksekseni todeta osan lampuista olleen edelleen toimivia vaikka paikka oli ollut vailla huoltoa jo melkein 30 vuotta!
Maanpinnan yläpuolella toimivia lamppuja oli enemmänkin.
Valokatkaisijat lähikuvassa.
Vähän matkaa käveltyäni vastaan tuli kaksi massiivista ja yksi pienempi väestönsuojan ovi.
Hivenen vaarallisen näköinen avonainen sähkörasia ottaen huomioon, että...
...täälläkin oli sähköt päällä. Punaiset jutut ovat ilmanvaihtoventtiileitä.
Kosteussuojattu pistorasia oli kyllä ihan fiksu veto näissä olosuhteissa.
Näkymä tulosuuntaan päin, kohteen omilla valoilla tietysti.
Seuraavan melko suuren huoneen yhteen nurkkaan oli varastoitu sekalaista tavaraa.
Joukossa oli tämä piirturi, jolla on käsittääkseni mitattu kaivostoiminnan aiheuttamaa maaperän tärähtelyä.
Letkusta päätellen paineilmalla toiminut umpiruosteinen vinssi...
...sekä sen vieressä olleet kaksi laitetta, joista takimmaista epäilen todella vanhaksi kaivosporaksi.
Huoneen perällä sijaitsivat ilman vaihto- ja puhdistuslaitteet. Katonrajaan oli ehtinyt kertyä jo huomattava määrä hometta. Valot eivät enää täällä syvemmällä tunnelissa toimineet runsaasta ilmankosteudesta johtuen.
Ilmavirtausmittari lähikuvassa.
Kahta suurempaa huonetta yhdistäneen käytävän seinällä oli tämä vanha sähköpääkeskus.
Toinen suurempi huone, ilmanvaihtolaitteita täälläkin.
Lahojen käymäläkoppien rivistö oli edelleen paikallaan. WC-istuinta ei näkynyt missään kopissa, hädän hetkellä täällä olisi varsin todennäköisesti käytetty kuivakäymälöitä.
Peltisiä vesisäiliöitä oli jäljellä useampia.
Tässä vaiheessa väestönsuojan toinen pää alkoi jo häämöttää eikä vesihöyryäkään ollut enää niin paljon ilmassa. Portaat olivat hiukan arveluttavan näköiset ruosteen valumajäljistä johtuen mutta kuitenkin fyysisesti tukevat.
Tunnelin toisesta päästä putkahdin tähän peltiseinäiseen rakennukseen, jonka ulko-ovi oli laitettu ulkopuolelta lukkoon.
Siispä takaisin maan uumeniin ja toista päätyä kohti :)
Paluumatkalla otettu kuva huoneita yhdistäneestä käytävästä, katossa helmeilee vesipisaroita. Vasemmassa laidassa osittain näkyvästä luukusta pääsi pienehköön sivuhuoneeseen...
...jossa oli ylöspäin vievät tikkaat. Tikkaiden molemmilla puolilla näyttää menevän betonin sisään jonkinlaisia antureita.
Yleiskuva lähempänä sisäänkäyntiä olleesta suuresta huoneesta. Voisi sanoa että oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen paikka, vaikkakin vähän pienempi kuin olin ennen vierailua ajatellut.
Lähteet ja lisäkuvia kohteesta:
Dsl:n kuvat
Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia
Takaisin kohdelistaukseen