Pielisjärven sairaala, Lieksa

Tasaiselle maalle perustettu, pitkä ja keltaiseksi rapattu kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1956 Maaseudun Keskusrakennustoimiston arkkitehdin V. Nortomaan piirustusten pohjalta. Käyttötarkoitukseltaan rakennus tuli olemaan B-mielisairaala, joiden rakentaminen eri puolille Suomea oli aloitettu muutamaa vuotta aiemmin. Käyttötarkoitus näkyi myös rakennuspaikan valinnassa: sairaala sijoitettiin peltojen laitaan, lähelle rauhallisesti virtaavan Lieksanjoen rantaa ja muutaman kilometrin päähän Lieksan keskustasta. Sairaansijoja uudessa laitoksessa oli 108. Toiminta oli samanlaista kuin B-mielisairaaloilla yleensäkin, hoitomuodoista merkittävin lienee ollut työterapia ja varsinkin peltotyöt, joille ympäristö tarjosi hyvät edellytykset. Tarkempia tietoja sairaalan erikoisuuksista tai sattumuksista toiminnan ajoilta en netistä onnistunut löytämään.
Hämärän peittoon jää sekin, milloin mielisairaalan toiminta tarkasti ottaen loppui. Rakennuksen viimeisimmän pitkäaikaisen käyttötarkoituksen tiedetään olleen vanhusten hoitokoti ja tämän toiminnan loppuneen keväällä 2010. Valistuneen arvauksen mukaan mielisairaalatoiminta on loppunut 1990-luvun alussa, jolloin B-mielisairaaloita ajettiin rytinällä alas koko maassa. Oletettavasti hoitokoti muutti tiloihin melko pian tämän jälkeen.
Autioksi jäätyään sairaala joutui huhtikuun 2013 lopulla mediassa melko laajaa näkyvyyttä saaneen tihutyön kohteeksi. Ilkivallantekijöiden kirjoitettiin murtautuneen sisään ja hajottaneen kymmeniä ikkunoita, väliovien panssarilaseja ja kalusteita. Saman vuoden elokuussa uutisoitiin Lieksan kaupungin myyneen rakennuksen Lipinranta Oy:lle, joka suunnitteli perustavansa tiloihin ongelmanuorten hoitopalveluita sekä alueellista perhekotitoimintaa. Lipinranta Oy kuitenkin asetettiin konkurssiin vajaat pari vuotta myöhemmin eikä toimintaa päästy aloittamaan. Tämän jälkeen sairaala on tullut uudestaan myyntiin, mutta toistaiseksi ostajaa ei ole löytynyt rapistumisen edelleen jatkuessa.
Vierailin paikalla 5.5.2016, toukokuun alun kuuden päivän kuvausreissuni ensimmäisenä kohteena. Saapuessani sairaalan tyhjälle parkkipaikalle alkuillasta sää oli poutainen ja melko lämmin. Hiukan levähdettyäni aloitin ulkopuolen kuvaamisen. Korkeuden puolesta rakennus ei ollut poikkeuksellinen, mutta pituus kiinnitti huomioni. Kiertäessäni rakennusta huomasin sisäänpääsyn olevan mahdollinen kellarin oven irrotetun lasin paikalta. Sähköt näyttivät olevan päällä, joten suhtauduin sisälle menemiseen varauksella ja tein sen vasta kaikki ulkokuvat otettuani. Melko tyhjä kellari ei tuolloin vaikuttanut kuvaamisen arvoiselta, joten etenin ensimmäiseen maanyläpuoliseen kerrokseen. Porrastasanteen kohdalla vastaan tuli kuitenkin katosta roikkuneeseen ulokkeeseen kiinnitetty liikkeentunnistin. Pian tämän jälkeen katsoin parhaaksi varmuuden vuoksi poistua hallitusti rakennuksesta, jotten joutuisi turhaan epäillyksi sisäänkäynnin avaamisesta, jos vaikka virkaintoinen vartiointiliikkeen edustaja olisi yllättäen tullut paikalle.
Seuraava vierailuni paikalle tapahtui 25.7.2016. Olin aloittanut uuden, viikon mittaiseksi kaavailemani kuvausreissun samana aamuna ja ajanut Oulusta Kajaanin kautta itään päin, kunnes kuuden maissa illalla saavuin jo edelliseltä vierailulta tutulle tunnelmalliselle koivukujalle, joka johti tämän sairaalan pihaan. Noudattaen samaa kaavaa kuin edellisellä vierailulla lähdin varovasti lähestymään päärakennusta. Kellarin oven edessä huomasin saman sisäänkäynnin olevan vähemmän yllättäen edelleen avoinna ja valojen sammuneen pitkästä kellarikäytävästä, joten kapusin enempiä miettimättä sisään. Pidemmälle edettyäni huomasin jonkun vääntäneen sähköpääkeskuksen pääkytkimen nolla-asentoon edellisen käyntini jälkeen, joka vaikutti hauskalta ja omasta mielestäni täysin oikealta ratkaisulta.
Tämän jälkeen tiesin osata varautua pian laskeutuvan hämärän valokuvaamiselle asettamiin haasteisiin taskulampun ja jalustan avulla. Vedettyäni toisen kerroksen käytävän päädyssä olleesta avatusta paketista tutkimushanskat käteeni (joka on sairaaloissa yleisesti tapana) aloitin kuvaamisen ylimmästä kerroksesta ja etenin loogisesti alaspäin tehden sisätiloista mielenkiintoisia löytöjä. Samalla pääsin kokeilemaan uutta 18-55mm:n objektiivia, jonka olin hankkinut vain päiviä aiemmin eräässä Oulussa sijaitsevassa UE-kohteessa betonilattialle pudonneen ja rikki menneen entisen kittilinssin tilalle. Toimintaa paljastui hieman yllättäen olleen vielä vanhainkodin loppumisen jälkeenkin: joistakin asuinhuoneista löytyi merkkejä pakolaisten lyhytaikaisesta majoittamisesta ainakin vielä vuonna 2015. Tavaroita vanhainkodin ajoilta oli jäljellä yllättävän paljon, oman lisänsä antoivat vielä yksittäiset, B-mielisairaalan vuosilta jäljelle jääneet tavarat ja tilaratkaisut.
Vierailu 5.5.2016 (Ulkokuvia)
Vierailu 25.7.2016 (Sisäkuvia)
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Seija Ahola, Selvitystyö Ahola 2015: Terveyttä kaikille. B-mielisairaalat 1950-luvulta 1970-luvulle. | Tietoja Pielisjärven sairaalasta sivulla 7
Karjalainen.fi 20.10.2015: Lieksa ei huoli Pielisjärven sairaalaa takaisin itselleen
Ts.fi 29.4.2013: Suljettu sairaala joutui tihutyön kohteeksi Lieksassa
Yle.fi 3.5.2010: Pielisjärven sairaala myydään?
Takaisin kohdelistaukseen