Sänkimäen kyläkoulu, Nilsiä

Tämä linnuntietä noin 10 kilometrin päässä entisen Nilsiän kaupungin keskustan lounaispuolella sijaitseva vanha kansakoulu on punaiseksi maalattu puurakennus, jonka lautapinnan alla on hirsiseinät, joiden varassa rakennus seisoo. Alunperin juuri koulukäyttöön suunnitellun rakennuksen valmistumisvuosi ei ole tarkalleen tiedossa, mutta sen voisi arvioida olevan 1920-luvulla, koska juuri tuolla vuosikymmenellä kansakoulujen merkitykseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Seuraavina vuosikymmeninä koulusta tuli Sänkimäen kylän keskus ja siellä oli enimmillään toistasataa oppilasta.
Kyläkoulun toiminta loppui vuonna 1971. Sen jälkeen koulurakennus, jonka pihapiiriin kuuluivat myös lautarakenteinen ulkorakennus ja pieni saunamökki, ehti olla vailla käyttöä yli kaksikymmentä vuotta, kunnes rakennukset osti kyläyhdistys 1990-luvulla. Heidän tarkoituksenaan oli kunnostaa koulurakennus. Projekti eteni suunnitelmien asteelle, mutta varsinaista korjaustyötä ei koskaan päästy aloittamaan. Niinpä komealla paikalla mäen päällä sijaitsevat rakennukset jäivät ränsistymään luonnonvoimien ja vandaalien armoille.
Vierailin paikalla aurinkoisena ja lämpimänä sunnuntai-iltapäivänä kuvausreissuni neljäntenä päivänä, 8.5.2016. Melko lähellä koulua sijaitsi vieläkin asuttu ja viljelty maatila, mutta sen asukkaat eivät tuona päivänä olleet peltotöissä. Jätin auton parkkiin pihatien viereen ja lähdin lähestymään päärakennusta, joka oli pysynyt yllättävän hyvässä kunnossa ottaen huomioon ajan, jonka se oli ollut hylättynä. Ulkokuvat otettuani kuvasin ulkorakennuksen, jossa sijaitsi varastotilaa ja puuhuusi. Sitten lähdin etsimään sisäänkäyntiä päärakennukseen. Ulko-ovi näytti olevan kiinni ja sen edessä oli kenollaan suksisauva, joten oletin aluksi sen olevan lukossa ja kapusin sisään viereisessä seinässä olleesta rikotusta ikkunasta. Sitten keksin kokeilla ulko-ovea sisäpuolelta ja yllätyksekseni se lähtikin auki. Näinollen poistuminen varmistui olemaan helpompi kuin sisääntulo.
Sisätilat olivat yllättävän mielenkiintoiset ja pitivät sisällään paljon kuvattavaa. Käytännössä kaikki ikkunat oli rikottu ja muutakin vandalismia oli tehty jonkin verran. Tägejä oli muutamia, mutta tässä paikassa ne vaikuttivat liittyvän ympäristöönsä eivätkä olleet yhtä monitulkintaisia kuin yleensä. Ullakolla sijaitsi laaja varastotila ja opettajan asunto, jossa oli vielä muutamia huonekaluja jäljellä.
Pihamaalla köllötti nämä kaksi kaapelikelaa, joille oli keritty vanhaa, teräksisellä tukivaijerilla varustettua sähköjohtoa.
Ensisilmäys kouluun, joka oli säilynyt hyvässä maalissa. Ei tietenkään ole mahdoton ajatus, että maalipinta on uusittu jossain vaiheessa koulukäytön loppumisen jälkeen.
Toinen kulma, täältä oli maalipinta haalistunut ullakon ulkoseinältä.
Kolme ikkunaa
Seinän vierestä löytyi kuoreton, suhteellisen edistyneeltä vaikuttanut sähkölaite. Radio tämä ei ainakaan ole.
Vähän matkan päässä sijainneen maatilan puoleinen seinusta.
Mielikuvituksellinen kulmanäkymä, josta paljastuu ullakon asuinhuoneiston olleen varustettu palotikkailla.
Pihan puolella oli tämä vanha pumppukaivo, josta oli varsi katkennut, joten vedentuloa ei voinut enää kokeilla.
Itse koulurakennus pihan perältä kuvattuna.
Päädyssä oli kaksi ovea, joista reunimmaisesta paljastui myöhemmin olevan pääsy ullakon asuinhuoneistoon.
Koulutilojen pääsisäänkäynti kulmikkaine portaineen kylpi auringonvalossa.
Ulkorakennuksessa oli avoimet ovet...
...yhden varastohuoneen lattialla oli muiden romujen seassa vanha jääkaapin kompressori, joka on huolehtinut jäähdytysaineen tiivistämisestä sen ensin luovutettua pois ylimääräistä lämpöenergiaa lauhduttimessa. Laitteisto on suljettu tiiviin metallikuoren sisään ja se koostuu sylinteristä, joka painaa jäähdytysainetta pienempään tilavuuteen sekä sitä liikuttavasta sähkömoottorista. Sivuilla näkyy kolme liitäntää metallisia jäähdytysaineputkia varten.
Toiselta sivulta löytyi liitäntä verkkovirtaa varten. Liitännän kolme napaa mahdollistavat kolmivaihevirran käyttämisen, mutta jääkaapin alaosaan asennettuna ollessaan laite on käyttänyt virranjohtamiseen vain kahta liitintä eli yksivaihevirtaa, jota saadaan tavallisesta pistorasiasta. Huomaa myös kiinnitysritilän monenkokoiset aukot erilaisia kiinnitystapoja varten.
Varjon puoleiselta seinustalta löytyi tämä puinen rakennelma, jonka tarkkaa käyttötarkoitusta en tiedä. Veikkaukseni on, että se saattoi liittyä jollain tavalla kankaiden tai mattojen kutomiseen.
Päärakennukseen sisälle päästyäni kuvasin tämän näkymän laajasta eteisestä, josta avautui ovia joka puolelle rakennusta.
Ulko-oven yläpuolella olleesta ikkunasta heittyi lattialle kirkas valolaatta.
Näkymä sisemmälle eteiseen.
Seinää vasten nojaili puiset tikkaat, joista alimmat askelmat puuttuivat luultavasti siksi, että pienet koululaiset eivät lähtisi kiipeämään niitä pitkin ylöspäin.
Sähköpääkeskus on käsittänyt yhteensä kolme sulaketaulua kulutusmittareineen. Johdot näytti olevan uusittu melko vähän aikaa ennen koulun autioksi jäämistä, vanhaa tummaa sähköjohtoa on vielä vähän jäljellä vasemmassa laidassa.
Toinen luokkahuoneista oli lähes tyhjä, mutta kirkas kevätauringon valo heitti lattialle kodikkaita valosuorakulmioita. Ikkunoiden alla näkyvä valkoinen laatikko oli kaatunut jääkaappi.
Takaseinällä sijaitsi kaksi maalaamatta jätettyä pönttöuunia. Sivuseinällä puolestaan oli kaksi pientä komeroa, joissa on säilytetty opetustarvikkeita.
Lattialta, läheltä takanurkkaa löytyi vanhan ruotsinkielen harjoituskirjan kannet, joista ei enää saanut selville painovuotta. Ruotsinkielinen teksti tarkoittaa "HARJOITUS ANTAA VALMIUDET".
Kaapista löytyi lasku, jossa oli päiväys 14.8.1957. Siinä oli kirjattu koululle hankitun Nilsiän kunnan laskuun uusia liikuntavälineitä, joihin lukeutuivat muiden muassa lentopalloverkko, neljä pesäpalloräpylää ja pesäpallomaila.
Valaistuksesta ovat aikoinaan huolehtineet suoraan sisäkaton lautoihin kiinnitetyt loisteputket. Mielenkiintoinen ratkaisu, en muista nähneeni tällaista missään muualla aiemmin.
Ajankuva
Toinen luokkahuone oli huomattavasti pidempi...
...ja yhdessä kohtaa sen seinällä oli vastakkaisilla puolilla kielekkeet, joiden välissä on luultavasti toiminnan aikoina ollut katosta roikkuva väliverho. Puisia penkkejä oli jäljellä muutamia.
Päädyssä oli jäljellä puiset puolapuut sekä hieman isompi varastokomero kuin toisessa luokassa. Puolapuiden edessä roikkui koukusta keltainen lasten toppahaalari.
Mielenkiintoinen kirjoitus sivuseinällä. Homekoulusta olen kyllä kuullut, mutta jos tehdään kannanotto koulun seksuaalisesta suuntautumisesta, on täytynyt tehdä myös oletus, että koululla on persoonallisuus... :)
Alakerrassa oli myös muutamia pienempiä huoneita, jotka ovat saattaneet olla esimerkiksi tekstiili- ja teknisentyön luokkina. Täällä kattolevyjä oli tiputettu alas jättäen lattian sekasotkun valtaan.
Toisen huoneen oven viereen oli spraymaalattu tyylikkäitä sydämiä, eikä takaseinällä ollut kuviokaan vaikuttanut hassummalta.
Keittiö oli kaikista huoneista huonoimmassa kunnossa, lattia oli jo pettänyt yhdestä kohdasta ja muuallakin sai kävellä varoen. Siellä oli myös melko hämärää, koska ikkunaa aivan ylintä osaa lukuunottamatta peittivät edelleen vanerilevyt. Tässä keittiökalusteita, hanasta näkyy myös tulleen juokseva kylmä vesi.
Viereisessä, pienehkössä huoneessa oli tämä lastulevystä valmistettu ja valkoiseksi maalattu hyvin matala sänky.
Näkymä takaisin keittiöön päin, oven yläpuolella näkyvä reikälevy oli tuuletusritilä.
Ullakon portaiden yläpäästä avautui tällainen, paljon puuta sisältänyt näkymä. Varastotila jäi oikealle puolelle, sieltä ei löytynyt mitään itselleni erityisen kiinnostavaa.
Katon reunalla olleen ikkunan edessä köllötti lähes absurdilta vaikuttanut löytö: paikaltaan irrotettu ja kyljelleen käännetty pönttöuuni!
Toisesta päädystä näkyivät uuninluukku ja kokometallia oleva jalusta selkeämmin. Kokeilin pyörittää uunia ja totesin sen painavan hyvin paljon, ainakin 80 kilogrammaa.
Asuinhuoneiston olohuoneessa oli jäljellä kaksi oman aikakautensa tyylistä matalaa sohvaa.
Keittiössä maali oli rapistunut huomattavasti paljastaen alta vanhemman, tummanvihreän maalikerroksen.
Kaatuneen jääkaapin päällä oli vanha, ruotsalaistyylinen pölynimuri. Merkki on harvinainen ainakin Suomessa, en muista törmänneeni tällaiseen koskaan aiemmin.
Toisella seinustalla oli muutama kaappi, jotka olivat tyhjiä.
Makuuhuoneessa oli verholauta pysynyt paikallaan. Ikkunan alla oli myös perusmallin sänky ilman patjaa.
Takaseinustalta löytyi kaatunut pönttöuuni, joka oli tällä kertaa jäänyt samaan huoneeseen. Lattianrajassa olleen savuhormin päällä olleelle kielekkeelle oli joku laittanut muutamia luonnonkukkia lasipurkissa. Ne olivat jo ehtineet kuihtua, mutta tarkoitusta voi yrittää arvailla. Itselleni tuli vaikutelma, että ne oli laitettu jonkun muistoksi.
Päädyssä oli erillinen portaikko, jonka kautta pääsi alaovelle ilman, että tarvitsi kiertää koulutilojen kautta.
Puinen kaide näytti mielenkiintoiselta ja oli taidokkaasti tehty. Onko siihen kenties haettu mallia Yhdysvaltain sisäosissa käytettävästä rakennustyylistä...
Edellisessä kuvassa hieman oikeassa laidassa näkyvässä varastohuoneessa oli jonkin verran tavaraa, suurimman niistä ollessa tämä melko moderni pyykkikone, luultavasti 1980-luvulta.
Kurkistus kansien alle rumpuun.
Paikallislehti lokakuulta 1992. Huomionarvoista on, että otsikon alapuolella olevan tekstin perusteella tämä on Ruotsalainen Oy:n asiakaslehti, joka on kuitenkin todennäköisesti tuohon aikaan jaettu jokaiseen taloon. Tämä on periaatteellinen ero esimerkiksi Kajaanissa ilmestyvään paikallislehti Koti-Kajaaniin, joka ilmoittaa vielä kirjoitushetkelläkin (12.10.2016) olevansa puolueeton kaupunkilehti.
Palattuani alakertaan kuvasin vielä tämän puisen vaatenaulakon, josta koukut oli otettu irti. Tähän koululaiset ovat aikoinaan ripustaneet ulkovaatteensa, tai sitten tässä on roikkunut työtakkeja...
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Savonsanomat.fi 15.3.2016: Autiotalon kukat lakastuu
Janne Flickrissä: Sänkimäen koulu, Nilsiä
Takaisin kohdelistaukseen