Säterin tekokuitutehdas, Valkeakoski

Tällä paikalla teollisuustoimintaa ensimmäisenä harjoittanut yritys, Kuitu Oy, perustettiin vuonna 1936. Sen tehdas sijaitsi alunperin sittemmin luovutetun Karjalan alueelle jääneen Jääsken Järvenkylässä ja se valmisti synteettisiä raiontekokuituja eli viskoosia. Vuosina 1937-38 rakennettu tehdas sijoitettiin Vuoksen laaksoon ja se suunniteltiin tuottamaan tekosilkkiä, kalvopaperia ja tekovillaa. Tuotannossa tarvittava energia saatiin vuonna 1937 valmistuneesta Rouhialan vesivoimalaitoksesta ja lipeää sekä muita raaka-aineita lähiseudun metsäteollisuuslaitoksista.
Talvisodan sytyttyä Kuitu Oy alkoi valmistaa myös panssarimiinoja ja polttopulloja eli "Molotovin cocktaileja", joka aiheutti orastavan luottamuspulan yritystä kohtaan. Sodan päätyttyä tehdasalue jäi Moskovan rauhanehtojen seurauksena luovutettavalle alueelle ja evakuoidut tehtaan koneet jouduttiin palauttamaan entiseen paikkaan. Kuitu Oy ehti jättää konkurssihakemuksen vuonna 1940, mutta Jääsken tehtaan tuotantoa pystyttiin kuitenkin jatkamaan jatkosodan aikana vuosina 1942-44. Jatkosodan jälkeen toiminta entisessä paikassa päättyi. Ulkoasultaan muuttuneiden yhtiön entisten rakennusten sanotaan olevan edelleen teollisuuskäytössä.
Kuitu Oy:n tekokuitutuotantoa ryhtyi Suomen puolella jatkamaan vuonna 1941 perustettu Säteri Oy, jonka tuotantolaitokset rakennettiin Valkeakoskelle. Yrityksen omistajina ovat vuosien varrella olleet Kone Oy, Kemira ja kiinalaisessa omistuksessa oleva Sateri International. Toiminta jatkui useita vuosikymmeniä melko tasaisesti, kunnes 2000-luvun loppupuoli toi tullessaan kysynnän merkittävän vähentymisen ja kannattavuuden alenemisen. Asiaa yritettiin korjata vuonna 2007 myymällä yritys uudelle omistajalle, jolloin sen nimeksi tuli hieman perinteitä mukaillen Kuitu Finland Oy. Uusi yritys kuitenkin haettiin konkurssiin joulukuussa 2008. Tehtaan toimintaa ryhtyi syksyllä 2010 jatkamaan Neo Industrialin omistama Avilon Oy, joka jäi viimeiseksi toimijaksi tehtaassa. Tuotanto oli pysähdyksissä maaliskuussa 2011 raaka-aineena käytettävän liukosellun saatavuusongelmista johtuen. Tehdas käynnistyi kuitenkin uudelleen vielä muutamaksi kuukaudeksi, jonka jälkeen Avilon Oy lomautti henkilöstönsä ja hakeutui nopeasti yrityssaneerausmenettelyyn. Yritys jätti konkurssihakemuksen maaliskuun 2013 alussa, jonka jälkeen tuotantolaitos jäi pysyvästi vaille käyttöä.
Vierailin paikalla toukokuun 2015 puolivälin kuvausreissuni toiseksi viimeisenä päivänä, 16.5.2015. Jätin auton parkkiin jo paikalle johtavalta tieltä katsottuna komean teollisuuslaitoksen tyhjälle, lähellä rantaa sijainneelle parkkipaikalle. Lähdin lähestymään tehdasta vain tuulen humistessa korvissa. Huomasin aluetta kiertävän eläimiä varten rakennetun aidan. Kiersin alueen takapuolelle, jossa sijaitsi kemikaalien varastosäiliöitä ja alueelle tulleen tehdasrautatien päätepiste sekä toisella puolella tietä muutamia tehtaan työntekijöiden asunnoiksi rakennettuja taloja. Koska en kokenut niitä kuvaamisen arvoisiksi, siirryin tehdasalueen etupuolelle. Sieltä löytyi enemmän nähtävää, muun muassa ulkopuolelta aivan ammattikorkeakoululta vaikuttanut, luultavasti konttorina toiminut rakennus sekä tehtaan pääportti. Vaikka tehdasta kiersi tälläkin puolella aita, olisi sisäpuolelle pääsy sen alta ollut varsin helppo. En kuitenkaan tällä kertaa kokenut sitä tarpeelliseksi, koska aidan sisäpuolinen alue ei vaikuttanut erityisen ihmeelliseltä. Vaikka sieltä olisi saattanut muutama avoin ovi löytyäkin, jätin tarkemman tutustumisen toiseen kertaan, sillä minulla oli samalle päivälle tiedossa vielä toinenkin kiinnostava kuvauskohde...
Ensinäkymä tehtaalle päin. Punaista tiiltä riitti ja korkeimpaan piippuun oli asennettu suodatin.
Ilman pyöriä
Lähempi kuva tehdasrakennuksesta, Avilonin valokyltti oli edelleen paikallaan.
Jo edelliseen kuvaan jäänyt ensisijaisesti tehtaan henkilökunnalle suunnattu portti lähempää.
Suora näkymä tehdasalueelle päin, aidassa olevat numerot olivat numeroituja parkkiruutuja varten.
Jonkun/joidenkin vaivalla paikalleen laittamat piikkilangat olivat jääneet säiden armoille ruostumaan...
Rannan ja tehdasalueen ohi menneen tien väliin jäi tämä punatiilinen mutta melko matala rakennus, jonka arvelin olevan pumppaamo. Kuva tarkentui, kun palasin sen pariin hieman myöhemmin.
Tien haarautumiskohdassa rannan puolella sijaitsi hieman yllätyksekseni oranssipohjainen, aidattu urheilukenttä. Se oli rakennettu vuosikymmeniä sitten ja kuvasti aikansa ihanteita. Sen käyttö näytti jääneen vähemmälle viime vuosina.
Tehtaan pallokenttä
Ovi oli lukossa, ei ehkä kaikkein käytännöllisin ratkaisu...
Rannan puolelta katsottuna äsken huomaamani rakennus vaikutti yhä enemmän pumppaamolta, joka on ottanut vettä Mallasvedestä ja puhdistanut siitä suurimmat epäpuhtaudet pois ennen käyttöä tehtaan tuotantoprosesseissa.
Kapeiden ikkunoiden rivistö seinässä. En tiedä, miksi ikkunat olivat noin kapeita. Samaan tilaan olisi voinut vaikka tehdä kaksi suurempaa ikkunaa.
Korkeammalla seinällä oli umpeenlaudoitettu oviaukko, jonka edessä oli kaide. Kaiteen reunalla killui aivan väärään suuntaan osoittanut valvontakamera. Siitä kyllä lähti johto, mutta epäilen, että se ei ole ollut missään vaiheessa toimintakuntoinen.
Vielä yksi kuvakulma pumppaamoon. Oikealla näkyvä korkea rakenne lienee liittynyt alunperin nostamiseen. Sittemmin sen juureen oli rakennettu parakki, jonka sisällä arvelen olevan jotain sähköön liittyvää.
Pumppaamon päädystä lähti maata pitkin vesiputki, joka jatkui tehtaalle asti. Samaa linjaa pitkin näytti menevän myös muutamia sähköjohtoja. Asetelma enteili ilmaista sähköä...
Auringon alettua paistamaan oli mahdollista saada värikylläisempi yleiskuva tehtaasta.
Lähdettyäni etenemään tehdasalueen etupuolelle vastaan tuli tämä takapuolelta erehdyttävästi ammattikorkeakoululta vaikuttanut rakennus...
...sivupuolelta vaikutelma oli vielä voimakkaampi.
Etupuolelle saavuttuani totuus alkoi paljastua rakennuksen alkaessa vaikuttaa yhä enemmän samaan aikaan tehdasrakennusten kanssa rakennetulta teollisuuskoululta. Suunniteltu käyttötarkoitus ei liene koskaan toteutunut, sillä paikalta näytti kokonaan puuttuneen asuntola. Rakennus lienee toiminut suurimman osan ajasta konttorina.
Ehjänä säilynyt lasi-ikkuna lähempää.
Kurkistus sisään paljasti näyttävät kierreportaat sekä tumman pianon, joka lienee ollut paikalla pelkästään näön vuoksi. Piano onkin autioissa kohteissa Suomessa harvinaisempi löytö.
Lasiovissa hieman vanhempien Avilonin logojen sekaan oli tälläytynyt myös muutama asiaton vartiointiliikkeen halpa tarra.
Jonkun mielestä mahdollisesti hieman sekavalta vaikuttava näkymä oven edustalta tehtaalle päin.
Pääporttia lähestyessäni ottamani kuva tehtaasta suoraan edestäpäin...
...ja tässä samoilta jalansijoilta vasemmalle päin.
Tehtaan pihaa reunusti harva, jo hieman ruostumaan päin oleva, aita.
Tehtaan kello oli pysähtynyt mutta seinän vieressä kukkivat edelleen tulipunaiset tulppaanit...
Ilmaisen sähkön paratiisi
Pääportti ympäristöineen oli säilynyt yllättävän siistissä kunnossa.
Vasemmanpuoleisen kopin seinällä oli tehdasalueen kartta selosteineen, mutta selkeydestä voi olla montaa mieltä.
Liukuportin keskellä oli kirkkaanpunainen pysähtymismerkki, josta ihmiset, joilla on rappeutunut ylempi keskushermosto, eivät pidä lainkaan.
Säterintien suuntaan katsottaessa näkökenttään osui erimuotoisia varastorakennuksia. Kaarihallien muodon alkuperä on epäselvä, mutta saattaa olla, että ne on suunniteltu tuon muotoisiksi, jottei niiden sisällä voisi käydä kenellekään peepshow. Oikealla taustalla kartion muotoinen rakennus, joka saattoi olla jonkinlainen rikastamo.
Lähellä rantaa sijainnut alaparkkipaikka lähes kokonaisuudessaan. Saapuessani tähän oikeaan laitaan jäävälle laiturille oli saapunut lyhyiden liikeratojen perusteella eläkkeelle jäänyt ulkopaikkakuntalainen vanerimies, joka koetti onkia Mallasvedestä kaloja.
Enemmän zoomattu kuva samasta parkkipaikasta.
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Wikipedia: Kuitu (yritys)
Valkeakosken Sanomat 3.7.2015: Kohteen laajuus yllätti purkijat: Säterin rakennukset pystyssä vielä pitkään
Yle.fi 6.3.2013: Avilonin konkurssi: "Suomalaiset ampuvat konepistoolilla omaan jalkaansa energia-asioissa"
Yle.fi 6.3.2013: Avilon hakeutui konkurssiin
Yle.fi 3.7.2012: Avilon kohti laajempaa tuotantoa
Yle.fi 28.6.2012: Avilonin saneerausohjelmalle sinetti
Yle.fi 6.10.2011: Kuitutehdas Avilon yrityssaneeraukseen
Yle.fi 14.1.2011: Avilonin piippu tupruttaa taas
Takaisin kohdelistaukseen