Tihisenniemi

Tihisenniemi on Kajaanijoen varrella sijaitseva vanha teollisuusalue. Tihisenniemen alueella on ollut erittäin suuri merkitys Kajaanin historiaan, sillä siellä on ollut teollisuutta 1800-luvun alusta lähtien. Ämmäkosken vesisaha aloitti toimintansa Tihisenniemessä 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Niemellä on ollut reilu sata vuotta sitten myös maatiloja, tervanostopaikka sekä kuumesairaala. Räätälimestari ja laivuri Matti Haapalaisen rakentama Jokisen yksiraaminen höyrysaha käynnistyi vuonna 1899.
Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön perustama saha aloitti toimintansa vuonna 1907. Sahalle tuli alusta alkaen rautatie. Vuosikymmenten saatossa rataan on tehty laajennuksia ja pistoraiteita, mutta ratalinja on edelleen sama kuin sata vuotta sittenkin. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli Paavo Paloheimo. Vuonna 1917 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö osti Jokisen sahan omistaneen Nieminen & Kärnä -yhtiön. Jokisen saha pysäytettiin ja purettiin. Sen paikalle rakennettiin 1930-luvulla Kajaaniyhtiön pääkonttori.
Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön sahalle tuotettiin sähkö kahden höyrykattilan avulla. Valaistusta varten oli noin 20 hevosvoiman höyrykattila. Kajaanin ensimmäinen hehkulamppu syttyi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön sahalla 1907. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö tuotti 1910-luvulla sähköä yli oman tarpeen. Ylimääräinen sähkö myytiin Kajaanin kaupungin käyttöön. Koska tähän aikaan muita sähkön myyjiä oli Kajaanissa hyvin vähän, Kajaanin Puutavara Osakeyhtiötä syytettiin jossain vaiheessa jopa monopoliaseman väärinkäytöstä. Valtakunnan tasolla vertailtaessa yhtiön myymä sähkö oli kuitenkin edullista.
Alkuaikoina Tihisenniemen teollisuusalueen rakentamiseen tarvittava hiekka saatiin Oulujärvellä sijaitsevasta Ärjän saaresta. Myöhemmin hiekan kuljetus saaresta lopetettiin ja siitä tuli henkilökunnan virkistymispaikka sotien jälkeen. Sulfiittisellutehdas käynnistettiin 1910. Ämmäkosken vesivoimala valmistui Kajaanijokeen vuonna 1917.
Alueella toimi myös Valtion "Kruununtehdas", joka tuotti klooria taistelukaasuksi armeijan käyttöön. Klooritehtaan alkutaival oli vaikea. Kloorin tuottamiseen tarvittavien laitteistojen tuonti Ruotsista kesti odotettua pidempään ja Suomen itsenäistyttyä kloorin tarve väheni koska sitä ei enää viety Venäjälle. Klooritehdas toimi loppujen lopuksi vain muutaman vuoden. Kruununtehtaan rakennuksissa aloitti vuonna 1924 toimintansa puusepäntehdas. Puusepäntehtaassa valmistettiin muun muassa ovia ja se toimi entisissä klooritehtaan tiloissa vuoteen 1978 asti, jolloin sen toiminta siirtyi Kajaanin Petäisenniskaan konkurssin tehneen puuteollisuusalan yrityksen tiloihin. Puutyötehtaan oli tähän aikaan itse asiassa pakko etsiä uudet toimitilat, koska paperikone 4:sta suunniteltiin klooritehtaan entisten rakennusten paikalle.
Tihisenniemessä on toiminut myös Jokapaikan Tiilitehdas, jonka tuottamat tiilet käytettiin suurilta osin paikan päällä Tihiseniemessä. Muunmuassa Ensilän mylly on rakennettu juuri Jokapaikan Tiilitehtaan tiilistä. Tiilien valmistamiseen tarvittava savi saatiin nykyistä Lohtajan kaupunginosaa lähellä olevan Suksisuon alueelta. Tätä varten Suksisuon ympäristössä meni kapearaiteinen rautatie, joka purettiin tiilitehtaan toiminnan loputtua. Edellä mainittu Ensilän mylly tuotti viljatuotteita yhtiön käyttöön ja myytäväksi. Teollisuusalueella oli myös höyryvoimalaitos.
Karlstads Mekaniska Verkstadin valmistama paperikone 1 (pk1) käynnistyi 1919. "Ykkönen" lopetti toimintansa 1983. Se säilytettiin toimintakuntoisena vuoteen 1988 asti, jolloin se myytiin Kiinaan Qingdao Bei-Fa -yhtiölle. Yhtiön edustuksen mukaan PK1 oli Kiinan oloihin ja muihin paperikoneisiin verrattuna hyvä kone.
Tihisenniemen alueelta meni ilmarata joen yli Ensilään. Ilmarataa pitkin puut kuljetettiin tehtaalle. Ilmaradan päätepiste oli Tihisenniemen eli tehtaan puolella nykyisen paloaseman lähellä. Joen vastarannalla, Ensilässä, oli suuri raakapuuvarasto jossa puut odottivat kuljettamista tehtaalle. Tehtaalla puut laskettiin kuljettimesta ramppia pitkin sellutehtaan syövereihin. Puulastin kippaaminen rampille aiheutti kovaäänisen kolahduksen, joka kuului ainakin läheiselle Makkolan asuinalueelle asti. Nykyään ilmarata on purettu, mutta siitä on vielä jäljellä Ensilässä joitakin betonirakenteita. Ensilässä on myös tukkien uitossa käytetty betonilaituri jäljellä.
Toinen tapa Kajaaniin uitettujen puiden siirtämiseen tehtaalle oli Petäisenniskan rata. Rata haarautui Kajaanin rautatieaseman raiteistosta ja noin kahden kilometrin mittaisen pistoraiteen päässä oli Petäisenniskan ratapiha, joka palveli Kajaani Oy:n uittoliikenteen lisäksi Lihakunnan teurastamon, Kainuun sementin ja vuodesta 1978 lähtien Petäisenniskaan muuttaneen Kajaani Oy:n puusepäntehtaan kuljetuspalveluita. Uitto Kajaaniin loppui vuonna 1992 jolloin Petäisenniskan radan käyttö väheni. Raideyhteys Petäisenniskan purettiin vuosina 2005-2006. Puuta tuotiin tehtaalle myös Kajaaniyhtiön omista ja muistakin metsistä rekka-autoilla. Tämän lisäksi Kajaani Oy:llä oli laivoja vesiliikennettä varten.
Sota-aikana Kajaaniyhtiö koki taloudellisia tappioita, kun muualle vietyä Kajaanin sellua tuhoutui pommituksissa runsaasti. Myös Tihisenniemen aluetta pommitettiin, mutta kuolonuhreja tuli vähän: Talvisodan aikana alueen pommituksissa kuoli yksi työntekijä ja Jatkosodan aikana ei ilmeisesti yhtään. Teollisuustoiminta jatkui Tihisenniemessä sodasta huolimatta. Vuonna 1943 valmistui Koivukosken voimalaitos ja samalla Ämmäkosken voimalaitosta uudistettiin. Sellutehtaan yhteydessä aloitti vuonna 1945 toimintansa spriitehdas joka valmisti spriitä polttoaineeksi. Spriitehdasta oli suunniteltu jo aiemminkin, mutta vasta sota ja polttoaineen tuonnin hankaloituminen ulkomailta loivat todellisen tarpeen rakentaa spriitehdas. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön nimi vaihtui vuonna 1945 Kajaani Oy:ksi, jonka logona oli ensin poron pää ja sittemmin kokonaisen poron ääriviivat käsittävä hahmo. Logo kuvasi Kajaanin tehtaan sijaintia Tihisenniemessä, Peuranpäänlahden rannalla. Peuranpäänlahti oli Kajaaninjoessa lähellä nykyistä paperitehdasta ollut peuran pään muotoinen lahti joka rehevöityi umpeen vuosikymmenten kuluessa sellutehtaan jätevesien seurauksena.
Kajaaniyhtiön teollisuustoiminnan kasvaessa kasvoi myös työntekijöiden määrä. Parhaimmillaan yhtiö työllisti lähes 7000 työntekijää 1950-luvun alussa. Ja tietenkin työntekijöille ja heidän perheilleen piti olla asuntoja jotka sijaitsisivat tehtaan läheisyydessä. Yhtiön tarpeisiin rakennettiin Makkolan ja Suvantolan (Asuntolan) asuinalueet. Makkolan alueelle oli rakennettu taloja sahan käynnistymisestä lähtien joten se oli suuri asuinalue. Makkolassa oli pääasiassa mansardikattoisia omakotitaloja. Osa taloista muutettiin toimistoiksi 1970-luvulla ja osa purettiin. 1980- luvun aikana purettiin Makkolan alueen rakennukset paria lukuunottamatta kokonaan. Suvantola oli melkolailla samanlainen tapaus. Suvantolaan rakennettiin v.1944 asuinalue joka käsitti yhteensä 16 taloa, sinisiä ja ruskeita. Suvantolassa oli myös kaksikerroksinen saunarakennus ja koulu. Suurin osa Suvantolan taloista purettiin 1980-luvulla. Kolme taloa säästyi 2000-luvulle asti. Nekin tuhottiin vuosina 2008-2009 palokunnan harjoituksissa polttamalla. Työntekijät myös ryhtyivät rakentamaan itse asuntoja: Nakertajan kaupunginosa kohosi Kajaanijoen toiselle puolelle. Asukkaat ottivat tehtaalta käyttöönsä rakennustarvikkeita eli "nakersivat". Tästä Nakertajan kaupunginosa sai nimensä.
Kajaani Oy juhli yhtiön 50-vuotisjuhlia vuonna 1957. Samana vuonna otettiin käyttöön jätelipeän polttokattila. Valmetin valmistama paperikone 2 ja höyrykattila 5 käynnistyivät 1963.
Elektroniikkateollisuus alkoi Tihisenniemessä vuonna 1970. Kajaani Oy elektroniikka valmisti monenlaisia elektronisia laitteita, pääasiassa paperiteollisuuteen liittyviä, mutta myös muita laitteita. Esimerkiksi Kajaanissa valmistetut äänipöydät olivat hyvinkin tunnettuja Suomessa. Sellun vaaleuslähetin Coram oli Kajaani Oy:n elektroniikkateollisuuden parhaita keksintöjä. Coramia voitiin testata paikan päällä sellutehtaalla. Se havaittiin toimivaksi ja sitä myytiin paperitehtaille ympäri maailmaa. Nykyään Kajaani Oy:n elektroniikkaosaston toimintaa jatkaa Kajaanissa Metso Automation Oy. Tämän lisäksi Kajaani Oy harjoitti malminetsintää. Kajaani Oy omisti myös Oulussa toimineen Toppilan sellutehtaan vuosina 1973-1985.
Vuonna 1971 käynnistyi paperikone 3. Vuonna 1982 käynnistyi paperikone 4 eli pk4, joka oli Kajaani Oy:n uusin ja modernein paperikone. Se säilyi kilpailukykyisenä aina Kajaanin paperitehtaan lopettamiseen saakka.
Samana vuonna sulfiittisellutehdas lopetti toimintansa. Sellutehtaan lopettamisen jälkeen vesistöt, joihin sellun keitosta aiheutuneita jäteliemiä oli laskettu, alkoivat puhdistua. Jätevedet olivat olleet Kajaani Oy:lle suuri ongelma. Yhtiötä oli syytetty vuoden 1970 Paltajärven kalakuolemista ja yleisesti Oulujärven vesistöjen pilaamisesta. Myös Peuranpäänlahti rehevöityi umpeen sellutehtaan jätevesien takia. Ongelman ratkaisemiseksi Tihisenniemeen rakennettiin vuosina 1984-1985 biologinen puhdistamo. Puhdistamon toiminnassa oli ensimmäisinä vuosina paljon ongelmia. Puhdistamossa oli suunnitteluvirhe jonka takia paikalle rakennettiin uusi puhdistamo vuonna 1987. Sittemmin puhdistamo on toiminut kunnolla ja sitä on myös laajennettu 2005.
Uutta sulfaattisellutehdasta suunniteltiin Tihisenniemeen vielä 1980-luvun lopulla, mutta vastuussa projektista ollut Oy Metsä-Botnia Ab päätti rakentaa tehtaan Raumalle. Toteutumatta jäänyt projekti tunnettiin nimellä Pohjan Sellu ja sitä varten ehdittiin jo perustaa Pohjan Sellu Oy. Sulfaattisellutehdasta ei kuitenkaan rakennettu Kajaaniin. Myös ympäristöaktivistit vastustivat uuden sellutehtaan rakentamista, mutta tämä ei ollut ratkaiseva asia päätöksessä.
Kajaani Oy ja Kajaanin kaupunki päättivät rakentaa vuonna 1986 yhteisen voimalaitoksen Tihisenniemeen, josta hyötyisivät sekä tehdas että kaupunki. Paperitehtaalle voimalalta saatiin prosessihöyryä ja kaupungille kaukolämpöä. Laitos saatiin valmiiksi ja käyntiin syksyllä 1989. Lämpövoimalan omistajaksi tuli vasta perustettu Kainuun Voima Oy eli Kavo. Kavon voimalaitoksen satametrisestä piipusta on tullut Tihisenniemen alueen maamerkki. Kavon voimala Tihisenniemessä on toinen kahdesta paikasta Suomessa, jossa voidaan polttaa vanhoja, kyllästettyjä ratapölkkyjä muun jätteen mukana. Kainuun voiman hallintaan tulivat myöhemmin Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitokset. Kajaanin kaupungin alle rakennettiin myös tunnelivoimala (Koivukoski III), joka valmistui vuonna 1995.
1980-luvun alussa otettiin käyttöön ensimmäiset tietokoneet Kajaani Oy:n tehtailla. Tihisenniemen ensimmäinen tietokone perustui reikänauhatekniikkaan ja oli melko epäluotettava. Vuosien kuluessa siirryttiin käyttämään nykyaikaisia muistuttavia tietokoneita. Sitä mukaa kun tietokoneiden teho kasvoi kasvoivat myös niiden vastuulla olevat tehtävät. Tehtaan viimeisinä vuosina lähes koko tehdasta ohjattiin keskusvalvomosta tietokoneen äärestä.
Kajaani Oy:llä oli parhaimmillaan kolme sahaa: Kajaanin saha, Suomussalmen saha ja myöhemmin Sotkamo Oy:ltä ostettu Sotkamon saha. Kajaanin saha oli 1907 aloittaneena toiminut näistä kolmesta pisimpään. Kuten myös sellu- ja paperitehtaita, myös Kajaanin sahaa päivitettiin tarpeen mukaan. Vuonna 1943 todettiin, että saha oli kapasiteetiltaan liian pieni ja vanhanaikainen. Päätettiin rakentaa samalle paikalle uusi saha. Saharakennus valmistui, mutta siihen tilatut koneet ja laitteet jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Venäjälle. Uudistunut saha saatiin lopulta käyntiin vuonna 1946. Seuraavan kerran uusi saha rakennettiin 1987 samoista syistä kuin edelliselläkin kerralla. Vuoden 1987 saha eli nykyinen saha oli uudenaikainen: ryhdyttiin käyttämään tietotekniikkaa sahan ohjaamiseen. Työntekijät siirtyivät meluisista halleista siisteihin ohjaamoihin. Entisen Kajaani Oy:n sahoista käytössä on enää Kajaanin saha. Suomussalmen saha-alue on purettu suurimmmilta osin ja Sotkamon saha on vielä pystyssä mutta hylättynä.
Kajaani Oy lakkasi yrityksenä olemasta vuonna 1989, kun sen pääomistajat Kansallis-Osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola päättivät sulauttaa Kajaani Oy:n Yhtyneet paperitehtaat Oy:öön, jolloin Yhtyneistä tuli Suomen kolmanneksi suurin metsäyhtiö Kymmenen ja Enso-Gutzeitin jälkeen ja edelleen osa UPM-Kymmene konsernia vuonna 1996. Kajaani Oy:n viimeisen kokonaisen toimintavuoden (1988) liikevaihto oli noin 1,5 miljardia markkaa eli noin 250 miljoonaa euroa. Viimeiseksi toimitusjohtajaksi jäi Juhani Ahava. Fuusioitumisen myötä poron käyttö Kajaanin tehtaan logona loppui.
Myös Kajaanin saha fuusioitui vuonna 1989 Yhtyneet Sahat Oy:öön josta jälleen UPM-Kymmeneen vuonna 1996. Sahaukseen fuusiot eivät juuri vaikuttaneet. Sahan höyläämön toiminta päättyi vuonna 2002. Keväästä 2008 alkaen höyläämön entisissä tiloissa on toiminut liimahirsiaihiotehdas. Vuonna 2004 Kajaanin saha oli lopettamisuhan alla mutta sai kuitenkin jatkaa. Samana vuonna lopetettiin sahan toinen työvuoro. 2000- luvulle edetessä sahan kannattavuus on huonontunut. Keväällä 2008 työntekijät lomautettiin kolmeksi viikoksi. Lokakuussa saha pysäytettiin seitsemän päivän ajaksi. UPM aikoo vähentää sahausta lisää vuoden 2009 aikana ja sahan henkilöstö lomautetaan huhti-kesäkuun ajaksi huonon kannattavuuden ja erittäin huonon markkinatilanteen takia. Kajaanin sahalla on henkilöstöä tällä hetkellä noin 95.
1990-luvulla Tihisenniemessä alkoi olla paljon käytöstä poistuneita rakennuksia: sellutehdas, pk1:n rakennukset sekä vuonna 1999 toimintansa lopettanut voimalaitos. Vanha Kajaani Oy:n aikainen voimalaitos jäi vaille käyttöä kun Kainuun Voiman voimalaitokselle valmistui uusi ja joustava varakattila eikä vanhaa viitoskattilaa enää tarvittu varakattilaksi. Tyhjilleen jääneet ja rappeutuneet rakennukset putoilevine tiilineen alkoivat olla turvallisuusriski. Niinpä suurin osa Tihisenniemen vanhoista rakennuksista, näkyvimpänä aluetta hallinnut sellutehdas, purettiin vuoden 1999 aikana ja 2000-luvun alkuun mennessä. Jäljelle jäivät vain paperikone ykkösen rakennus ja vanhan voimalaitoksen piippu, joka kunnostettiin vuonna 2004 UPM:n ja Ympäristökeskuksen yhteishankkeena siten, että se pysyy ainakin seuraavat 30 vuotta pystyssä turvallisesti. Piippu on Tihisenniemen alueella toimineen saha- ja paperiteollisuuden muistomerkki. Myös tehtaan asuinalueiden taloja on purettu aikojen saatossa hyvinkin paljon, viimeisimpinä näistä joulunpyhinä 2007 purettu klooritehtaan aikainen puutalo hyvin lähellä nykyistä paperitehdasta sekä Suvantolan alueen kolme viimeistä asuintaloa vuosina 2008-2009.
Kajaanin paperitehtaalla otettiin käyttöön vuosina 2007-2008 mäntykuitua käyttävä tuotantolinja. Mäntyhanke Otzo8 alkoi maaliskuussa 2008. Tuotannon testaus aloitettiin kuusella ja männyn käyttöä lisättiin asteittain. Saksalaisen ITT Wedecon ja UPM:n kehittämässä menetelmässä männyn käyttöä paperinvalmistukseen haitannut pihka saatiin pilkottua otsonilla. Mäntypaperi oli vaaleampaa kuin tavallinen kuusesta tehty paperi. Laadussa ei havaittu suuria muutoksia ja painaminen mäntypaperille onnistui tavalliseen tapaan. Vaikka pihkanpoiston tehokkuus vaatii vielä kehitttelyä, Kajaanissa on luotu kokeilujen kautta hyvä pohja männyn käyttämiseen paperiteollisuuden raaka-aineena. Sen, miksi kehitystyötä ei enää jatketa Kajaanissa, voit lukea seuraavasta kappaleesta.
9.10.2008 UPM ilmoitti yllättäen sulkevansa Kajaanin paperitehtaan jouluun mennessä. Huhuja tehtaan lopettamisesta oli liikkunut jo parin vuoden ajan, mutta uutinen oli joka tapauksessa kova kolaus ennen kaikkea paperitehtaan työntekijöille mutta jollakin tavalla myös koko Kajaanille. Suuren tehtaan lopetus ei ollut läpihuutojuttu Kajaanissa. Kajaanissa oli tehty sellua vuodesta 1910 ja paperia 1919 lähtien. Paperinvalmistuksen 89-vuotinen tarina Kajaanissa päättyi ja Kajaani menetti suuren työllistäjän. Yhteensä 535 henkilöä irtisanottiin tai laitettiin eläkkeelle. Käytössä olleet paperikoneet pk2 ja pk3 sammutettiin 17.12.2008. Pk4 oli pysäytetty kymmeneksi kuukaudeksi jo aikaisemmin, 27.2.2008. Tehtaan lopettamisen myötä seisokki muuttui pysyväksi. Myös uusi mäntykuitua käyttävä tuotantolinja lopetettiin. Pk1 on edelleen käytössä Kiinassa. Tehdas lopetettiin kalliista energia-, kuitupuu- ja kuljetuskustannuksista johtuen. Merkittävänä tekijänä olivat myös tehtaan valmistamat halvimmat paperilajit, joista saatu tuotto oli pieni. Tehdas tuotti liian vähän voittoa. Paperitehtaan lopettamisen seurauksena Kainuun Voiman Tihisenniemen lämpövoimalan ei enää tarvitse toimittaa höyryä tehtaalle. Tästä aiheutuu se, että Kavon voimala joutuu toimimaan vajaalla teholla, vaikka se tuottaa myös kaukolämpöä Kajaaniin. Kajaanin paperitehtaalla olevat paperikoneet puretaan ja myydään ilmeisesti eteenpäin.
Lopettamisen myötä paperitehtaan rakennukset jäivät tyhjilleen. Autiokohdetta paperitehtaasta ei kuitenkaan tullut, vaan rakennuksissa on aloittanut toimintansa Renforsin ranta -niminen yritysalue. Paperikoneiden purkamisen ja poiskuljetuksen jälkeen entisiin tehdashalleihin tulee paljon tilaa uusille yrityksille. Alueelle on tullut jo muutamia yrityksiä. Renforsin Ranta on saanut nimensä läheisellä Tulliniemen alueella toimineen tehtailija Herman Renforsin mukaan. Lisätietoa yrityksistä löytyy Renforsin Rannan nettisivuilta. Uusi ja vireä yritysalue on omiaan paikkaamaan paperitehtaan lopettamisesta aiheutunutta työttömyyttä. Näillä näkymin Tihisenniemen alueelle on tulossa hyvä tulevaisuus.
Kajaanin kaupunkieksploraation näkökulmasta Tihisenniemi on mielenkiintoinen. Alue on laaja ja sen historia mielenkiintoinen. Niinpä tässä raportissa on panostettu paljon historiikin tekemiseen. Lisäksi on Kajaanin kaupunkieksploraation itse ottamia valokuvia alueesta tällä hetkellä kolmelta vuodelta. Vanhemmissa kuvissa näkyy käytössä oleva paperitehdas ja helmikuun 2009 kuvissa tehdas on jo lopettanut toimintansa. Näin mekin olemme onnistuneet tallentamaan yhden historiallisen vaiheen Tihisennniemen pitkässä historiassa. Ehkä Kajaanin historian merkittävimmän teollisuusalueen tilanteesta tulee tulemaan uusia kuvia ja tietoja sitä mukaa kun niitä tänne ehditään lisäillä. Sivuilla olevat Tihisenniemen alueen vanhat valokuvat eivät ole Kajaanin kaupunkieksploraation ottamia.
Uutinen 30.6.2009: Tihisenniemessä syttyi eilen (29.6.2009) entisen sc-hiomon tiloissa uhkaava tulipalo paperikone kakkosen ja kolmosen purkutöiden yhteydessä. Hätäkeskus sai ilmoituksen palosta neljän maissa iltapäivällä. Valtava halli evakuoitiin heti turvallisuussyistä, eikä kukaan loppujen lopuksi loukkaantunut. Sammutustöissä oli yhteensä 13 sammutusyksikköä Kajaanista, Sotkamosta ja Kuhmosta. Palon syttymishetkellä osa purkutöissä olleista työntekijöistä oli jo lopettelemassa työpäiväänsä. Palo sai ilmeisesti alkunsa hitsaustöiden yhteydessä lentäneistä kipinöistä. Alimman kerroksen tasolta lähtenyt tuli kipusi seinän sisällä kaapeleita ja muita palavia rakenteita pitkin. Palo kyti seinän sisällä useita tunteja, joten suuria liekkejä ei ollut näkyvissä. Savua olikin sitten tullut niin paljon, että se oli hankaloittanut sammutustöitä. Savua pääsi myös menemään yläkerrassa oleviin toimistotiloihin. Palokunta sai kytevän palon hallintaan illan aikana. Tiiliseinää jouduttiin purkamaan muutaman neliömetrin alueelta, mutta muuten aineelliset vahingot jäivät pieniksi ja purkutyöt saattoivat jatkua normaalisti jo tiistaina aamulla. Tulipalo ei viivästytä yhdenkään Renforsin Rannan teollisuusalueelle tulevan yrityksen toiminnan aloittamista, koska tulen tärvelemälle alueelle ei ole tällä hetkellä tulossa yrityksiä. Tehtaanjohtaja Pertti Pietisen mukaan huolellisuuden merkitystä on tähdennetty purkutöiden tekijöille jälleen. Eilen syttynyt palo ei nimittäin suinkaan ole ensimmäinen purkutöiden yhteydessä syttynyt tulipalo: helmikuussa alkaneiden purkutöiden aikana palokunta on joutunut käymään tehtaalla jo kymmenisen kertaa tulta taltuttamassa. Lisätietoa ja kuvia Kainuun Sanomien nettisivuilla: Kajaanin tehtaan palo rajattu, palokunta purkaa seinää ja Tehdaspalon vahingot jäivät vähäisiksi.
Uutinen 4.8.2009: Tihisenniemessä syttyi taas eilen (3.8.2009) tulipalonalku, joka saatiin kuitenkin sammutettua tehtaan oman väen voimin. Palokunta kävi vielä paikalla varmistamssa tilanteen. Palo sai alkunsa putkea polttoleikatessa lentäneestä kipinästä. Vahingot jäivät pieniksi, vain seinärakenteita jouduttiin jonkin verran avaamaan. Omaa tehdaspalokuntaa Tihisenniemen alueella ei enää ole, mutta purkutöiden aikana paikalla on palovahteja, joilla on vesiletkut valmiina mahdollisen tulipalon sammuttamista varten. Vaikka edellisen tulipalon jälkeen korostettiin huolellisuuden merkitystä, pääsi uusi, tosin pienempi tulipalo syttymään. Kainuun Sanomien artikkeli aiheesta: UPM:n purkutyömaalla jälleen palonalku
Uutinen 12.8.2009: Tihisenniemessä oli taas eilen (11.8.2009) syttynyt pieni tulipalo, joka saatiin sammutettua tehtaan oman väen voimin kuten edellinenkin palo. Palokunta kävi paikalla varmistamassa tilanteen. Suurempia vahinkoja ei päässyt tapahtumaan. Tulipalojen tiheys nykyisessä Renforsin rannassa paperitehtaan purkutöiden aikana alkaa saada jo surkuhupaisia piirteitä, sillä edellisestä tulipalosta oli tämän uusimman sattuessa kulunut vain vähän yli viikko.
Uutinen 21.9.2009: Tihisenniemessä sattui taas viime viikon perjantaina (18.9.) vaaratilanne, kun todennäköisesti hitsauksesta aiheutunut kipinä lensi noin viiden metrin päässä olleiden happiasetyleeniä sisältäneiden kaasupullojen päälle sytyttäen pullojen päällä olleen letkukasan palamaan. Palonalku saatiin sammutettua paikalla olleiden työntekijöiden voimin ripeän alkusammutuksen ja jäähdytyksen ansiosta. Palokunnan tehtäväksi jäi kaasupullojen lämpötilan mittaus ja pullojen lisäjäähdytys. Vaaratilanne sattui iltapäivällä noin puoli kuuden aikaan entisessä pk2:n hallissa. Vahingot jäivät vain noin 300 euroon. Kainuun Sanomien uutinen: Palonalku aiheutti vaaratilanteen
Uutinen 8.11.2009: Tihisenniemessä Renforsin rannan yritysalueella havaittin toissapäivänä eli perjantaina 6.11. kytöpalo. Palo oli saanut alkunsa purkutöistä, joita on tehty kellaritiloissa viime viikolla. Vanhaa kuitumassaa kyti muutaman neliömetrin alueella. Pieni palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä aineellisia vahinkoja ja rakennustyöt pääsevät jatkumaan alueella normaalisti. Kainuun Sanomien uutinen ei tällä kerralla tarjoa juurikaan lisätietoa mutta laitetaan sekin: Palonalku Renforsin rannan yritysalueella
Uutinen 11.3.2010: UPM:n entisen Kajaanin tehtaan purkutyömaalla syttyi torstaina (11.3.) kello kymmenen aikaan aamupäivällä tulipalo hiertämön hakesykloonissa. Paikalla olleet työntekijät hoitivat kuitenkin alkusammutuksen ripeästi ja pelastuslaitos sammutteli tulen loppuun. Palosta ei aiheutunut vaaraa paikalla olleille työntekijöille. Kainuun Sanomien lyhyt juttu: Tulipalo UPM:n Kajaanin tehtaan purkutyömaalla
Uutinen 3.5.2010: UPM:n entisen paperitehtaan SC-hiomon kellarissa oli viime viikon tiistaina (27.4.) kello 10 jälkeen syttynyt varsin hankala kytöpalo. Pelastuslaitoksen mukaan hitsauskipinästä syttynyt palo oli erittäin hankalassa paikassa tavallaan kellarin kellarissa. Kytevänä aineena oli kellarissa ollut vanha paperimassa, jonka kytemisestä aiheutui paljon savua. Paperimassaa paloi noin kahden neliömetrin alueelta. Palon saivat sammutettua kello kahden aikaan iltapäivällä savusukeltajat, mutta jälkivartiointia paikalla jatkettiin sen jälkeen. Palo ei aiheuttanut vahinkoja kellarin yläpuolella oleville työpaikoille, mutta työntekijät jouduttiin evakuoimaan palopaikan yläpuolelta. Kainuun Sanomien kuvallinen juttu: UPM:n palo syttyi hitsauskipinästä
Uutinen 30.6.2010: Renforsin rannassa syttyi tänään tulipalo entisen paperitehtaan hiertämön purkutyömaalla höyrystimen putkessa noin kello kymmenen aikaan aamupäivällä. Palosta muodostui runsaasti savua, mutta varsinaisia savuvahinkoja ei päässyt syntymään. Myös henkilövahingoilta vältyttiin. Tuli saatiin nopeasti talttumaan purkutyöntekijöiden ja pelastuslaitoksen ansiosta. Kainuun Sanomien uutinen: Renforsin rannassa syttyi tulipalo
Uutinen 24.9.2010: Renforsin rantaan on tulossa CSC:n (Tieteen Tietotekniikan Keskus) toimesta supertietokone. Supertietokone ja palvelinkeskus aiotaan sijoittaa paperikone 4:n entiseen halliin. Rakennustyöt aloitetaan tämän vuoden syksyllä ja valmista on tarkoitus olla vuoden 2012 alkupuolella. Itse supertietokone maksaa 30 miljoonaa euroa, rakentamisesta aiheutuvat kulut mukaan lukien ensimmäinen investointivaihe voi tulla maksamaan jopa 60 miljoonaa. Kajaaniin rakennettava kone tulee olemaan suhteellisen tehokas maailmankin mittakaavassa, sillä sen tyyppisiä koneita on maailmassa vain 30-50. Kajaanin konesalista on tarkoitus tulla myös yksi maailman ekotehokkaimmista. Tätä edesauttaa osaltaan se, että jäähdytysvettä on saatavilla tarpeeksi Kajaaninjoesta. Osaajia konetta käyttämään ja huoltamaan ruvetaan kouluttamaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Kainuun Sanomien uutisia aiheesta: Supertietokone Renforsin rantaan, Paperitehdas sopiva paikka, Maailman tehokkaimpia
Uutinen 5.3.2011: Renforsin rannassa syttyi tulipalo maanantaina 28.2.2011 kello 16 aikoihin. Tällä kertaa palamaan syttyi paperikone kakkosen täyteainesäiliöiden suojarakennuksen välikatto. Vaikka palosta syntyi sankka savu, taloudellisia vahinkoja ei tapahtunut, koska palamaan syttynyt rakennus oli purettavana. Palokunta sai teräksisen massasäiliön polttoleikkauskipinästä alkunsa saaneen palon leviämisen estettyä, eikä henkilövahinkojakaan tapahtunut. Palon takia jouduttiin kuitenkin evakuoimaan kymmeniä ihmisiä. Kainuun Sanomien uutiset tämänkertaisesta palosta ja yleisemmin Renforsin Rannan paloista: Kymmeniä henkilöitä evakkoon Renforsin Rannan tulipalon alta, Renforsin Rannassa 32 palohälytystä reilussa vuodessa
Uutinen 3.6.2011: Kattohuovat ja eristeet kärysivät tänään iltapäivällä Renforsin rannassa. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle hieman puoli kahden jälkeen. Hallirakennuksen kattotöistä alkunsa saanut palo saatiin nopeasti sammutettua, mutta kattohuopia ja eristeitä pääsi kuitenkin tuhoutumaan hieman yli 10 neliömetrin alueelta. Kainuun Sanomien lyhyt juttu: Kattohuovat ja eristeet kärysivät Renforsin Rannassa
Uutinen 13.11.2011: Kainuun sanomat uutisoi perjantaina 11.11., että supertietokoneen rakentamisesta Renforsin Rannan yritysalueelle on tehty sitova sopimus CSC Oy:n ja UPM:n välillä. Datakeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden helmi-maaliskuussa, ja työn on määrä valmistua syyskuussa. CSC Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kosken mukaan ensimmäisenä datakeskukseen aiotaan sijoittaa CSC:n seuraava supertietokone ja muita asiakasjärjestelmiä. Hieman lisätietoa tarjoava Kainuun Sanomien uutinen: Supertietokoneen rakentamisesta sopimus
Kuvat 2007
Kuvat 2008
Kuvat helmikuu 2009
Kuvat Pyhäinpäivä (31.10.) 2009
Kuvat 11.7.2010
Kuvat 24.12.2010
Vanhoja valokuvia Tihisenniemestä

Video: Tihisenniemi ponttoonisillalta 21.9.2008 (Youtube)
Lisätietoa:
Wikipedia
Vaunut.org
Renforsin Ranta
UPM:n Kajaanin tehtaat 100 vuotta (UPM-Kymmene Oyj)
Kuluntalahden tukkien siirtorata
Purolan-Puistolan kyläyhdistys
Kajaani Oy:n toimintaa 50-luvulla -elokuva Youtubessa
Kirjallisuutta:
Sakari Virtanen, Yhtiöstä yksiköksi: UPM Kajaani 100 vuotta, UPM-Kymmene Oyj Kajaani, 2006, 295 s., kuv. + 1 DVD-levy, ISBN 951-9070-34-6 (sid.)
Kauppila Raili, Kainuun Museo. UPM Kajaani 100 vuotta 1907-2007. Hämeen Kirjapaino Oy. 3/2007.
Virtanen, Sakari, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907-1982. Ensimmäinen osa. Helsinki 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
Virtanen, Sakari, Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907-1982. Toinen osa. Helsinki 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
Tuovinen, Paavo. Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907-1982, valokuvat: Kajaani Oy:n arkisto, Kainuun museo, Akke Virtanen. Kajaani. 1982.
Huovinen, Veikko. Kajaani Oy 70-vuotta 1977. Kajaani. Kajaani Oy. 1977.
Susitaival, Paavo. Kajaani Oy 1907-1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
Lehtonen, K. F., Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907-1932. Kajaani, 1932 (25-vuotisjuhlajulkaisu)
Keränen, Veikko. Kajaanin sellutehdas 1909-1982. Veikko Keränen. Kajaani. 1982.
Takaisin paikkakuntasivulle